Työelämässä syrjintä on kielletty – myös työhönotossa. Vaikka työnantaja voi valita työsuhteeseen sopivimmaksi katsomansa henkilön, lainsäädännön syrjintäkiellot rajoittavat työnantajan rekrytointioikeutta.

Yleisimmät syrjintäperusteet ovat raskaus, perhevapaiden käyttö, sukupuoli, ikä ja terveydentila.

Mikäli henkilö katsoo tulleensa syrjityksi tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain perusteella, on työnantaja velvollinen osoittamaan, ettei syrjintäkieltoa ole rikottu. Työnantajan tulee pystyä näyttämään, että valinnalle on ollut hyväksyttävä peruste.

Syrjintäkielto koskee myös tilanteita, joissa valitaan työntekijöitä työpaikan sisällä uusiin tehtäviin.

Mikä on syrjintää?

Syrjintää on esimerkiksi se, että työnantaja valitsee vähemmän ansioituneen miehen tätä ansioituneemman naishakijan sijaan. Työnantajan velvollisuutena on tehdä tehtävää hakeneista ansiovertailu. Ansiovertailussa kiinnitetään huomiota esimerkiksi hakijoiden koulutukseen, työkokemukseen ja sellaisiin taitoihin, jotka ovat tehtävän kannalta olennaisia. Mikäli hakija epäilee tulleensa syrjityksi virkavalinnassa, kannattaa työnantajalta pyytää kopio ansiovertailusta. Ansiovertailu tulee viranhaun osalta julkiseksi, kun valintapäätös on tehty.

Syrjintäepäilyt liittyvät tyypillisesti työhönottoon ja perhevapaalta palaamiseen. Kyseessä voi olla syrjintä raskauden tai perhevapaan vuoksi esimerkiksi silloin, jos työhönotossa kysytään hakijan perhesuunnitelmia tai jos palvelussuhde puretaan koeajalla raskauden selvittyä, vaikka työntekijä olisi hoitanut työnsä hyvin. Yleisimmät syrjintätapaukset liittyvät määräaikaisten palvelussuhteiden ketjuttamiseen. Työnantaja ei voi jättää palvelussuhdetta uusimatta raskauden tai perhevapaan takia.

Mikäli työnhakija tai työntekijä epäilee tulleensa tasa-arvolain vastaisesti syrjityksi, hän voi pyytää työnantajalta selvityksen tilanteesta.