Työsuojeluviranomaisen mukaan työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan joutumista fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi työssä. Väkivaltaan liittyy aina aggressiivinen käytös ja tietoiset väkivallan teot. On huomioitava, että osumat voivat olla myös tahattomia, esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Tällöin ne käsitellään tapaturmina, ei väkivaltana.
Opettaja altistuu työssään myös henkiselle väkivallalle, joka on fyysistä väkivaltaa yleisempää ja voi olla aivan yhtä haitallista terveydelle.
Miten väkivalta ilmenee kasvatus-, opetus- ja tutkimusalan työpaikoilla?
Fyysisen väkivallan tavallisimmat ilmenemismuodot ovat
- tavaroiden heittelyä
- lyömistä
- potkimista
- tönimistä
- raapimista
- puremista
- repimistä
- liikkumisen estämistä
- kuristamista
- tukistamista
- sylkemistä.
Fyysisellä väkivallalla uhkailu on myös melko yleistä.
Väkivaltaa esiintyy pääasiassa lasten ja oppilaiden toimesta
Työsuojeluviranomaisen väkivallan valvontaohjeessa todetaan, että tietyissä kasvatus- ja opetusalan tehtävissä on tunnistettu tilastollisesti keskimääräistä suurempi väkivallan uhka, muun muassa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, erityisopetuksessa, ammatillisten oppilaitosten opetus- ja kasvatustyössä sekä opetuksen ohjaus- ja avustustyössä.
OAJ:n Työolobarometrin (2013–2024) mukaan noin 10 prosenttia kasvatus- ja opetusalan ammattilaisista joutuvat vuosittain väkivallan kohteeksi työpaikallaan tai työssään. Eniten väkivaltaa koetaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. OAJ:n työsuojeluvaltuutetuille vuonna 2024 tehdyn kyselyn mukaan opetushenkilöstöön kohdistuva väkivalta on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana.
Kunta10-tutkimuksen mukaan tulokset ovat samansuuntaisia. Tutkimuksesta käy myös ilmi, että erityisopettajat joutuvat työnsä luonteen vuoksi erityisen usein väkivallan kohteeksi. Valtaosassa tapauksissa tekijänä on lapsi tai nuori. Väkivallan uhkaa esiintyy myös huoltajien toimesta.
Väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisy ovat työnantajan vastuulla
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja tunnistaa ja poistaa tai vähentää työssä ja työpaikalla esiintyvät haitta-, vaara- ja kuormitustekijät. Tämä koskettaa myös väkivaltaa ja sen uhkaa.
Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta.
Työturvallisuuslaki 2002/738 27§ Väkivallan uhka
Työnantajan keinot väkivallan uhan poistamiseksi tai vähentämiseksi ovat
- Työympäristön turvallisuutta parantavat ratkaisut
- Avun saamisen turvaaminen
- Selkeät kirjalliset toimintaohjeet, jotka perehdytetään kaikille
- Koulutusta ja harjoittelua uhkaavissa tilanteissa toimimiseen
- Riittävä määrä työntekijöitä, joilla on riittävät toimintaedellytykset
Käytännössä muutokset ryhmä- ja luokkajakoihin on osoittautunut toimivaksi keinoksi.
Mitä työntekijä voi tehdä väkivallan uhan vähentämiseksi
- Ilmoita työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle kaikista vaara- ja uhkatilanteista, riippumatta siitä kuinka paljon niitä on.
- Pyydä selkeät kirjalliset toimintaohjeet sekä myös käytännön koulutusta uhkaavissa tilanteissa toimimiseen. Harjoittelu lisää luottamusta ja itsevarmuutta.
- Ota yhteyttä OAJ:n laki- ja työelämäpalveluihin, mikäli sinusta tuntuu, että työnantaja ei ryhdy riittäviin toimenpiteisiin.
Ota yhteyttä OAJ:n laki- ja työelämäpalveluihin yhteydenottolomakkeella
Väkivallan uhka kuormittaa
Jo pelkkä väkivallan uhka aiheuttaa terveydelle haitallista kuormitusta ja vaatii työnantajalta toimenpiteitä. Työntekijän vastuulla on haitallisesta kuormituksesta ilmoittaminen työpaikan prosessin mukaan.
Henkinen väkivalta on myös väkivaltaa
Myös henkisestä väkivallasta täytyy ilmoittaa työnantajalle. Sitä käsitellään työpaikalla epäasiallisen kohtelun ja häirinnän prosessin mukaan.
Lapsen edun ensisijaisuus ja oikeus turvalliseen opiskeluun sekä opettajan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
Väkivaltaan on puututtava matalalla kynnyksellä niin opetushenkilöstön työturvallisuuden vuoksi kuin lapsen tai nuorenkin vuoksi. On väkivaltaisesti käyttäytyvän lapsen tai nuoren – sekä muiden luokassa tai ryhmässä olevien lasten – etu, että väkivaltaiseen käytökseen sekä sen taustalla oleviin ongelmiin puututaan.
Kirjaudu jäsensivuille ladataksesi Opettajan tarkistuslista väkivaltatilanteissa sekä lähijohtajan tarkistuslista väkivaltatilanteessa
Kirjaudu jäsensivuille ladataksesi Opettajan tarkistuslista väkivaltatilanteissa -ohje tai lähiesihenkilön tarkistuslista väkivaltatilanteessa -ohje.
Lataa opettajan tai lähijohtajan tarkistuslista väkivaltatilanteisiin
Toimi näin, jos joudut väkivallan tai uhan kohteeksi työpaikallasi tai työssäsi
Tilanteessa, jossa väkivallan uhka on ilmeinen ja välitön
Hälytä apua työpaikan ohjeiden mukaan tai soita 112 jos muuta apua ei ole saatavilla. Suojaudu tai poistu tilanteessa ja auta myös muita suojautumaan tai poistumaan.
Vaaratilanteen jälkeen osallistu tapahtuman purkuun (defusing).
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ole liioiteltu suhteessa uhkaan tai tekoon. Tilanteessa on huomioitava hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustajana ja hyökkääjänä olevien voimasuhteet sekä muut olosuhteet. Hätävarjeluna on siis sallittua sellainenkin toiminta, joka muutoin olisi rangaistavaa.
Jos joudut työssäsi pahoinpitelyn tai vammantuottamuksen kohteeksi
Aina, kun opetushenkilöstöön kuuluva joutuu työssään pahoinpitelyn tai vammantuottamuksen kohteeksi, on hänen ja hänen esihenkilönsä syytä harkita tutkintapyynnön tai rikosilmoituksen tekemistä poliisille. Harkintaan voi vaikuttaa esimerkiksi oppilaan ikä, terveydentila ja kehitysaste sekä teon vakavauus, mutta rikosilmoitus voidaan tehdä myös alle 15-vuotiaan henkilön teosta.
Jos rikosilmoitus tehdään, asia etenee viranomaistietä poliisitutkintana, syyteharkintana ja mahdollisena tuomioistuinkäsittelynä.
Mahdollisessa rikosprosessissa väkivallan uhri on asianomistaja, ja hänellä on oikeus vaatia tekijälle rangaistusta sekä vaatia tältä rikokseen liittyviä vahingonkorvauksia (kipu ja särky, henkinen kärsimys).
Ilmoitus työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle
Työturvallisuuslaki 738/2002 edellyttää, että työntekijä ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työn ja työympäristön haitta-, vaara- ja uhkatekijöistä, kuten työssä esiintyvästä väkivallasta ja sen uhasta. Työsuojeluilmoitus tehdään työpaikan ohjeen tai prosessin mukaan.
Ilmoittaminen on välttämätöntä, jotta työnantajalla on oikea kuva työssä esiintyvästä väkivallasta ja sen uhasta. Työntekijän ilmoitus luo osaltaan toimintavelvoitteen työnantajalle.
Huom! Työsuojeluilmoituksessa kuvataan tapahtuma tai tilanne. Tämä on työpaikan sisäinen asiakirja, eikä siihen pidä laittaa tekijän nimeä, etenkään jos kyseessä on alaikäinen.
Väkivaltatilanteen jälkitoimet
Ilmoitusten lisäksi on syytä käydä joko tapaturmavakuutusyhtiön osoittamassa terveydenhuollon toimipisteessä tai työterveyshuollossa tilanteen aiheuttamien seurausten arvioimiseksi ja dokumentoitavaksi, sekä hoidon ja tai tuen tarpeen arvioimiseksi ja järjestämiseksi.
Käänny työterveyshuollon puoleen matalalla kynnyksellä
Joskus sairaspoissaolo voi olla tarpeellinen, jotta työntekijä toipuu tilanteen aiheuttamasta fyysisestä vammasta. Myös tilanteen aiheuttamasta järkytyksestä ja kuormituksesta toipuminen saattaa vaatia sairauspoissaolon. Työterveyshuollon puoleen on syytä kääntyä matalalla kynnyksellä, jos väkivalta- tai uhkatilanteet aiheuttavat esimerkiksi unettomuutta tai ahdistusta.
Muut toimenpiteet väkivalta- ja uhkatilanteissa
Väkivalta- ja uhkatilanteissa tehdään työsuojeluilmoituksen lisäksi ainakin
- ilmoitukset rehtorille ja huoltajille
- tilanteen ja tapahtuman luonteen mukaan ilmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle (esihenkilö tekee)
- lastensuojeluilmoitus, jos lastensuojelulain mukaiset kriteerit täyttyvät (lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä)
- ohjaus opiskelijahuoltopalveluihin, jos arvioidaan, että oppilas tarvitsee niitä
- ilmoitus poliisille, jos on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi (Perusopetuslaki 40§)
- tilannearvion mukaan rikosilmoitus (rikosilmoitusta harkitessa kannattaa ottaa yhteyttä OAJ:n juristeihin matalalla kynnyksellä).
Lisäksi jälkitoimiin kuuluvat keskustelut oppilaan ja huoltajien kanssa, sekä tilanteen mukaan.
Lue lisää OPH:n kurinpito- ja turvaamistoimista
Siltä varalta, että asia etenee tuomioistuinkäsittelyyn
- Kerää todisteita näyttöä varten. Pyydä tarvittaessa avuksi ja todistajaksi kollegasi tai muu aikuinen.
- Käy terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla (vakuutusyhtiön osoittamassa toimipisteessä) heti pahoinpitelyn tai vammantuottamuksen jälkeen vammojen toteamiseksi.
- Tee työsuojeluilmoitus esihenkilölle ja työsuojeluvaltuutetulle työpaikan ohjeiden mukaan.
- Kirjoita muistiin todistajat sekä mahdollisimman yksityiskohtainen kuvaus tapahtuman kulusta.
- Kerää todisteet. Ota esimerkiksi kuvia todisteeksi vammoista, tapahtumapaikasta ja mahdollisista tekovälineistä.
- Ota viipymättä yhteyttä yksikön toiminnasta vastaavaan johtajaan. Toiminnasta vastuussa olevalla johtajalla täytyy olla tieto tapahtumista. Hänen on ryhdyttävä toimenpiteisiin tapauksen selvittämiseksi ja mahdollisesti tarvittavien koulunkäynnin ja opiskelun järjestelyiden tekemiseksi.
- Ota viipymättä yhteyttä OAJ:n juristeihin puhelimitse tai sähköisellä yhteydenottolomakkeella. Juristit neuvovat ja ohjaavat asiaan liittyvien jatkotoimenpiteiden osalta.
OAJ:n oikeusturvapalveluiden yhteystiedot
Härintä sosiaalisessa mediassa
Epäasiallinen viestintä ja perättömän tiedon levittäminen voivat täyttää laittoman uhkauksen tai kunnianloukkauksen tunnusmerkit.
Kunnianloukkaus on asianomistajarikos, eli poliisi ei voi tutkia tapahtumia ilman, että asianomainen tekee asiasta rikosilmoituksen. Laiton uhkaus sen sijaan on virallisen syytteen alainen rikos 1.10.2021 alkaen.
Tapahtumat tulee kirjata tarkasti ja yksityiskohtaisesti muistiin. Myös paikalla olleet todistajat pitää nimetä. Verkossa oleva materiaali tulee tulostaa tai tallentaa sähköisesti.
Lue lisää opetushenkilöstöön kohdistuvasta epäasiallisesta viestinnästä sekä kunnianloukkauksesta OAJ:n julkaisemasta oppaasta: