Työsuojelu

Työnantajan velvoitteena on huolehtia työympäristön turvallisuudesta, tasa-arvosta ja hyvinvoinnista. Työsuojelu on kuitenkin yhteistyötä, sillä hyvä työympäristö rakennetaan yhdessä.

Työsuojelu on yksi työhyvinvoinnin rakentajista, sillä työsuojelunormien ja -sopimusten avulla ylläpidetään, edistetään ja tarvittaessa parannetaan yksilön työhyvinvointia. Lähtökohtana on, että työhyvinvointi otetaan huomioon työpaikkojen normaalissa arjessa. Vaarojen selvitys ja arviointi on olennainen osa työsuojelua.

Työnantajalla on vastuu työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvissä asioissa, mutta jokainen pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan työsuojeluasioiden käsittelyyn työsuojelun yhteistoiminnassa.

Työsuojelun yhteistoiminta

Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn.

Yhteistoiminta työpaikalla on sekä välitöntä että edustuksellista. Välitön yhteistoiminta on esihenkilön ja työntekijöiden välistä jatkuvaa ja jokapäiväistä keskustelua työhön liittyvistä asioista. Edustuksellisessa yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajat käsittelevät laajasti organisaatiota koskevia asioita.

Yhteistoiminnan osapuolet

Edustuksellisessa työsuojelun yhteistoiminnassa työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunta toimivat työntekijöiden edustajina. Jokaisessa päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa ei välttämättä ole työsuojeluvaltuutettua tai -toimikuntaa, mutta jokaisella työnantajalla on. Selvitä, kuka on oman työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan edustajana työsuojelun yhteistoiminnassa.

Yhteistoiminta kunnissa

Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä kunnissa on sovittu oma työ- ja virkaehtosopimus. Sopimus kertoo tarkemmin työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä. Lue lisää tästä:

Kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskeva työ- ja virkaehtosopimus

Yhteistoiminnassa käsitellään valvontalain 26 §:n mukaiset asiat, eli:

  1. Työntekijöiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset
  2. Periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään
  3. Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät, työssä jatkamista tukevat ja muut työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja ohjelmat
  4. Työntekijöiden turvallisuutteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat
  5. Työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työntekijöille annettavat opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt
  6. Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot
  7. Edellä- 1-6 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta.

Sopimuksen 8 § säätää työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, asemasta ja oikeuksista ja sopimuksen 10 § on työsuojeluyhdyshenkilön tehtävät (aiemmin työsuojeluasiamies).

Tutustu valvontalakiin tarkemmin Finlexin sivuilla:

Valvontalaki

Ilmoita puutteet työoloissasi

Koska työsuojelu on yhteispeliä, sinun velvollisuutesi on ilmoittaa, mikäli havaitset puutteita tai epäkohtia työoloissasi. Nämä havainnot tulee ilmoittaa työnantajallesi teidän työpaikan ilmoituskäytänteiden mukaisesti. Mikäli et tunne oman työpaikan järjestelmää, kysy siitä esihenkilöltäsi tai työsuojeluvaltuutetultasiOAJ on laatinut valmiin työsuojeluilmoituslomakkeen, jonka voit ladata alta. 

Lomakkeella voit ilmoittaa esimerkiksi koneisiin ja laitteisiin liittyvät viat tai epäkohdat tai ylikuormittumiseen liittyvät tilanteet ja asiat, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

Työsuojelusta työpaikalla säätää Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta.

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Tunnetko työsuojeluvaltuutettusi?

Työsuojeluvaltuutettu  

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikoilla työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutetut valitaan vaalilla, jonka vaalikausi on kaksi vuotta, ellei tästä ole toisin sovittu. Kunnissa työsuojeluvaltuutettujen toimikaudeksi on sovittu neljä vuotta. Nykyinen vaalikausi on ajalla 2022-2025. Yksityisissä työpaikoissa kaudesta on voitu sopia paikallisesti.

Lisätietoja omalta työsuojeluvaltuutetultasi, luottamusmieheltäsi tai pääluottamusmieheltäsi sekä myös mm. Työturvallisuuskeskuksen sivuilta:

Työturvallisuuskeskus

Työsuojeluvaltuutetut valitaan vaalilla 

Työntekijät valitsevat vaalilla keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu tulee olla kaikissa työpaikoissa, joissa työskentelee vähintään kymmenen työntekijää.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät 

Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa hänet valinneita työpaikan työntekijöitä, kun työpaikalla käsitellään

  • työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästä vaikuttavia asioita ja niitä koskevia muutoksia 
  • periaatteita ja tapaa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään 
  • työkykyä ylläpitävään toiminaan liittyviä, työssä jaksamista tukevia ja muita työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia kehittämistavoitteita ja –ohjelmia 
  • työntekijöiden turvallisuutteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyviä asioita 
  • työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarvetta ja järjestelyjä
  • työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviä, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavia tilasto- ja muita seurantatietoja.

Näiden lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvien työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin.

Työsuojeluvaltuutettu osallistuu työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimuksiin osallistumisen tarpeelliseksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.

Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja oikeudet kerrotaan laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Tutustu lakiin Finlexin sivuilla:

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

Työsuojeluvaltuutettu kunnissa 

Kunnissa työsuojeluvaltuutetut valitaan vaalilla nelivuotiseksi kaudeksi. Vaalit käydään Työturvallisuuskeskuksen vaaliohjeen mukaan. Mikäli työsuojeluorganisaatiossa tapahtuu kauden aikana muutoksia, järjestetään täydennysvaalit edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.

Työturvallisuuskeskuksen vaaliohje

Kunnissa työsuojeluvaltuutettujen irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta teksti KVTES luku IX: työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja (1 §), työsuojeluvaltuutetun korvaus (2 §) ja työsuojeluvaltuutetun ansion menetyksen korvaaminen (3 §). Nämä korvaavat seuraavat virka- ja työehtosopimukset, jotka eivät enää ole voimassa:

  • Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta (Helsingissä 24. marraskuuta 2011) 
  • Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta (Helsingissä 27. toukokuuta 2020).

Kunnissa on lisäksi voimassa  

  • Työsuojelun yhteistoimintasopimus, joka määrittelee tarkemmin mm. yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista, työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen tehtävistä.

Työsuojelun yhteistoimintasopimus

  • Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus. Tässä sopimuksessa on määritelty mm. työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamiseen käytettävä aika sekä se, miten ajankäytön kerroin määritetään.

Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY seuraa työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä annetun sopimuksen toteutumista sekä pyynnöstä antaa lausuntoja sopimuksen soveltamisesta aiheutuneista tulkintakysymyksistä.

TYRY