Opettajien ja alan esimiesten luovuus ja osaaminen ovat koronakeväänä olleet Suomessa onnistumisen avaimet. Opetusministerien ja opettajajärjestöjen kansainvälisessä huippukokouksessa kuultiin poikkeuskevään kokemuksia eri puolilta maailmaa.
Suomessa jouduttiin turvautumaan nopeisiin ratkaisuihin, jotta opetus saatiin jatkumaan koronakeväänä. Opetus hoidettiin maaliskuusta lähtien pitkälti etäyhteyksillä.
Etäyhteyksillä hoidettiin myös jokakeväinen kansainvälinen opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokous, International Summit on the Teaching Profession (ISTP). Kokouksessa pureuduttiin tänään eri maiden kokemuksiin opetuksen järjestämisestä poikkeusoloissa.
Koronasta tuli ”digitalisaation laboratorio”
Koronaviruksesta tuli laboratorio globaalille digitalisaatiolle, totesi opetus- ja kulttuuriministeriötä kokouksessa edustanut valtiosihteeri Minna Kelhä.
– Poikkeukselliset ajat vaativat joustavia ratkaisuja sekä opettajilta paljon luovuutta. Pitkälti opettajien korkean koulutuksen ja motivaation ansiosta kouluissamme pystyttiin nopeasti järjestämään opetus etäyhteyksillä, Kelhä sanoi.
Samaa viestiä toi esiin OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
– Onnistuimme vaikeissa olosuhteissa erinomaisesti. Tärkein onnistumisen syy on opettajiemme ja esimiestemme vahva koulutuspohja ja sitoutuneisuus työhönsä.
Tärkein onnistumisen syy on opettajiemme ja esimiestemme vahva koulutuspohja ja sitoutuneisuus työhönsä.
Koronan kolhujen korjaamiseen tarvitaan rahaa
Minna Keljä nosti puheenvuorossaan esiin myös huolen koronan aiheuttamasta oppimisvajeesta sekä poikkeusolojen vaikutuksesta koulutuksen tasa-arvoon. Lisäksi hän totesi, että koulutus ja osaaminen ovat avainasemassa, kun rakennetaan koronanjälkeistä yhteiskuntaa.
– Siksi on kriittisen tärkeää, että sijoitamme niihin, Kelhä totesi.
OAJ:ssä ollaan samoilla linjoilla. Järjestö julkaisi viime viikolla oman mallinsa siitä, miten oppimisen tuki kannattaisi järjestää.
– Olemme pitkään pitäneet esillä kolmiportaisen tuen ongelmia. Jos jotain hyvää koronasta seuraa, toivon sen olevan se, että vihdoin Suomessa tunnustetaan, että liian moni jää opinpolulla ilman tarvitsemaansa tukea. Ongelman korjaaminen vaatii rahaa, mutta uskomme, että satsaus maksaa itsensä takaisin niin inhimillisellä kuin taloudellisella tasolla, Luukkainen sanoo.
Tänään maan hallitus sorvaa lisätalousarvioesitystä, josta odotetaan myös opetukseen lisärahoitusta. OAJ on vaikuttanut maaliskuulta lähtien siihen, että osaamis- ja oppimisvajeiden paikkaamiseen sekä tukeen suunnattaisiin lisärahaa.
OAJ:n lausunto: Koronan jälkeinen aika edellyttää kohennusta koulutuksen rahoitukseen
Hyvät käytännöt on tärkeää saada leviämään
Puheenvuorossaan Olli Luukkainen toi esiin, että covid-19 saattaa riivata elämäämme vielä jatkossakin sillä tavoin, että ainakin osan kouluista tai luokista voi joutua etäopetukseen.
–OAJ kokoaa nyt uudella kyselyllä kokemuksia lähiopetukseen paluusta. Samalla haluamme kerätä hyviä käytänteitä tuleviin tilanteisiin.
Vastaa kyselyyn viimeistään 7. kesäkuuta!
OAJ selvittää parhaillaan, miten korona-ajan opetusjärjestelyt ovat toimineet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa. Kyselyt ovat avoinna 7.6.2020 klo 16.00 asti. Kyselyihin vastaaminen vie muutaman minuutin.
Mikä ISTP?
- International Summit on the Teaching Profession (ISTP) järjestetään kerran vuodessa OECD:n, opettajajärjestöjen kansainvälisen katto-organisaation Education Internationalin sekä kokouksen järjestäjäksi valitun isäntämaan yhteistyönä.
- Keväällä 2020 isäntämaana oli Espanja.
- Suomesta huippukokoukseen osallistuivat virallisina delegaatteina opetusministerin valtiosihteeri Minna Kelhä ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
- Heidän lisäkseen Suomesta osallistuivat OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka, OKM:n Kansainvälisten asiain sihteeristön suunnittelija Kati Anttalainen, OAJ:n kansainvälisten asioiden päällikkö Christer Holmlund sekä rehtori Antti Karetie.