Ajankohtaista

Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Nyt eduskunnan on otettava kantaa, millaista tulevaisuutta koulutuksella, kasvatuksella ja tutkimuksella halutaan rakentaa. OAJ:n mielestä selonteossa on erittäin hyviä tavoitteita, mutta päätöksentekijät punnitaan siinä, onko heillä valmiutta sitoutua toimiin niiden saavuttamiseksi.

Opettajien työ lasten, nuorten ja aikuisten parissa luo koko yhteiskunnalle vakautta, sivistystä ja hyvinvointia. Työ luo uskoa paremmasta tulevaisuudesta ja antaa ratkaisun avaimia myös kriisien keskellä, onpa kyse koronasta tai ilmastonmuutoksesta. Nyt käynnistyy suuri kampanja, jolla haluamme muistuttaa kaikkia suomalaisia ammatin merkityksestä, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kirjoittaa.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen oppimisen tukeen ja inkluusion kehittämiseen on haettavissa lähes 22 miljoonaa euroa. Avustusta kannattaa hakea, jos kunnassa on hyviä inklusiivisen opetuksen toimintatapoja, joiden levittäminen parantaisi tuen vaikuttavuutta muuallakin.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskeleva Samira Ouazizi haluaa opettajana taata jokaiselle lapselle turvallisen mahdollisuuden kehittyä omaksi itsekseen. Työ on tärkeää, mutta yksin työn merkitys ei riitä paikkaamaan opettajapulaa. Siihen Samiralla on selvä resepti: lisää palkkaa.

Kun Annukka Hulkkonen valmistui Oulun yliopistosta 1996, varhaiskasvatus oli hyväksytty yliopistojen oppiaineeksi vasta vuotta aiemmin. Hulkkonen oli vuosikurssinsa ainoa varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnon suorittanut opiskelija. Pitkällä urallaan hän on nähnyt alan arvostuksen nousun mutta myös työn vaativuuden lisääntymisen.

Varhaiskasvatuksen opettajalle Aleksi Vehmassalolle on tärkeää tarjota lapsille turvallinen lapsuus ja kasvuympäristö. Hänen työtään ohjaavat yhdenvertaisuus, lasten ilo ja työn merkityksellisyys. Alaa vaivaavaan opettajapulaan hänellä on mielessään selvä ratkaisu.

Kolme vuotta sitten voimaan tullut varhaiskasvatuslaki vahvisti varhaiskasvatuksen asemaa. Vaikka oikeaan suuntaan ollaan menossa, välttämättömiä kehityskohteita löytyy edelleen, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen varhaiskasvatuksen päivän blogikirjoituksessaan.

Aluehallintovirastojen on valvottava päiväkotien turvallisuutta tehostetusti ja vaadittava leviämisvaiheessa olevilla alueilla varhaiskasvatuksen järjestäjää noudattamaan turvallisuussuosituksia.

Pitkittynyt poikkeustilanne on kiristänyt opettajien ja esihenkilöiden jaksamisen äärirajoille. OAJ odottaa huhtikuun puoliväliriihestä päätöksiä, joilla työssäjaksamista voidaan tukea ja parantaa.

Varhaiskasvatuksessa annettava kehityksen ja oppimisen tuki on riittämätöntä ja toteutuu epätasa-arvoisesti, osoittaa tuore selvitys. OAJ vaatii, että lainsäädännöllä vahvistetaan varhaiskasvatuksessa annettavan tuen malli sekä lapsen oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaan erityisopetukseen.

Opetushenkilöstö pyörittää päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea koronapandemian keskellä. Opettamisen ja kasvattamisen arkea kuormittaa myös ylimääräiset koronan tuomat tehtävät. Tilanteen helpottamiseksi on otettava kaikki ratkaisuideat käyttöön.

Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, OAJ ja Suomen Vanhempainliitto kannustavat kuntapäättäjiä ja päättäjäksi haluavia pohtimaan, miten varhaiskasvatuksen laatua voidaan kohentaa omassa kunnassa.

OAJ kannattaa varhaiskasvatuslakiin suunniteltuja muutoksia. Muun muassa pykälään henkilöstömitoituksesta poikkeamisen mahdollisuuksiin on tulossa täsmennys. Lisäksi henkilöstölle on tulossa velvollisuus ilmoittaa epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka koskee lapsen varhaiskasvatuksen toteutumista.

Sosioekonomisen taustan ja alueellisten erojen merkitys osaamisessa ja oppimisessa on korostunut tällä vuosituhannella, osoittaa tuore selvitys. Selvityksessä esitetään muun muassa tasa-arvorahoitusta eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi. OAJ on pitkään ajanut valtakunnallista myönteisen erityiskohtelun rahoitusta, jolla heikossa asemassa olevien mahdollisuuksia vahvistetaan.

Jokainen kuntapäättäjä ajattelee varmasti tekevänsä päätöksiä kuntalaisten parhaaksi, mutta keinot ja päämäärät vaihtelevat rajusti. Tulevat kunnanvaltuutetut päättävät, miten koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta kunnassasi rahoitetaan. Kuntatalous olisi nähtävä usealta kantilta ja tarpeeksi pitkäjänteisesti. Vääristä paikoista leikkaaminen aiheuttaa huomattavia menoja tulevaisuudessa.