Ajankohtaista

Taiteen perusopetuksen paikallisten opsien loppuvääntö on meneillään taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa ympäri Suomea. Onneksi täydellisyyttä ei tarvitse saavuttaa, vaan opsia voi viilata paremmaksi vuosien mittaan.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ pitää lakiesitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi hyvänä. Se sisältää vahvan ja pitkäjänteisen suunnitelman varhaiskasvatuksen laadullisesta, pedagogisesta ja sisällöllisestä kehittämisestä vuoteen 2030 ja vahvistaa toteutuessaan merkittävästi suomalaista kasvatus- ja koulutuspolitiikkaa ja lasten oikeuksia laadukkaisiin palveluihin.

OAJ:ltä kiitosta uusista koulutuspanostuksista.

Suomi tarvitsee nopeita panostuksia osaamiseen ja koulutukseen, jotta pula osaajista ei heikennä talouden kasvua. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä osaamisen kehittämiseen.

OAJ edellyttää, että erityisopetusta ja opintojen ohjausta on jatkossa tarjolla riittävästi kaikissa lukioissa. Erityisopettajia on saatavilla useimmissa suurissa lukioissa, mutta resurssit ovat riittämättömät ja erityisopettajia on kaikkiaan liian vähän. Useampi kuin joka viides lukio ei tarjoa erityisopetusta lainkaan.

OAJ:n valtuustovaalien tulokset ovat selvinneet. Aktiivisimpia äänestäjiä olivat OAJ:n yleissivistävien opettajien piireistä Lappi, 56,6 prosenttia, FSL, 56,3 prosenttia ja Pääkaupunkiseutu, 56,1 prosenttia. Yhteensä vaaleissa äänesti 37,5 prosenttia äänioikeutetuista.

Eduskuntapuolueet haluavat uudistaa oppivelvollisuutta, selviää OAJ:n puolueille tekemästä kyselystä. Se, miten oppivelvollisuus muuttuu, näyttää riippuvan eniten seuraavan hallituksen kokoonpanosta.

Suuren Narinkkatorin puolikas kaikui tänään satojen ja satojen lastentarhanopettajien ja muun yleisön iloisista kannustushuudoista lastentarhanopettajien palkkauksen parantamiseksi.

Lastentarhanopettajilla on korkea koulutus, ja he tekevät äärimmäisen vaativaa ja vastuullista työtä. Työnantajankin on korkea aika tunnustaa työn arvo ja kasvaneet vaatimukset myös palkkauksessa.

Opettajan professio on muutoksessa, mutta sen ytimessä on aina oppijan yksilöllisten tarpeet huomioiva oppimisen edistäminen, OAJ:n Olli Luukkainen muistutti koulutuksen huippukokouksessa Lissabonissa. Suomi nimesi Lissabonista kolme kehittämistavoitetta.

Pisa-tutkimuksesta vastaava OECD:n apulaispääsihteeri Andreas Schleicher suitsutti suomalaisopettajia koulutuksen ISTP-huippukokouksessa Lissabonissa.

Yliopistolaki, jossa yliopistoista muodostettiin itsenäisiä julkisoikeudellisia toimijoita, on ollut voimassa yhdeksättä vuotta. Laki on arvioitu kahteen otteeseen. Molemmilla arviointikerroilla (valtioneuvosto 2012, OKM 2016) ja myös henkilöstöltä heti yliopistolakiuudistuksen alkumetreillä on tullut vahva viesti, että vaikuttamismahdollisuudet ovat kaventuneet ja johtamisjärjestelmiin ollaan tyytymättömiä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen henkilöstön työssäjaksaminen ja kuormittuminen on otettava vakavasti ja työolojen kehittämiseen on puututtava vaikuttavin lisäpanostuksin.

Ammattikorkeakoulu on kantanut viimeisen kuuden vuoden aikana oman vastuunsa Suomen taloudellisen tilan kohentamistalkoissa. Kellekään ei pitäisi olla enää epäselvää, että valtion kohdistamat mittavat perusrahoituksen leikkaukset (-22 % eli 200 miljoonan muutos vuosittaisessa rahoituksen tasossa) vaikuttavat ammattikorkeakoulutuksen opetukseen ja osaamiseen sekä työ- ja opiskeluhyvinvointiin.

Pisa-tutkimuksessa menestyvien maiden opettajajärjestöt ja opetusministerit pohtivat tällä viikolla opettajuuden haasteita ja mahdollisuuksia.