Ajankohtaista

Koulu on rikki! Uudet ”opetuksen tavat” tuhoavat oppimisen! ”Huippumodernissa avokonttorikoulussa” ei opita! Opettajat eivät saa enää opettaa! Seuraamalla koulusta käytävää julkista keskustelua voisi päätellä, että likipitäen kaikki on koulussa pielessä. Keskustelu on polarisoitunutta, leimakirveet heiluvat. Onko koulu rikki, vai onko sitä koskeva keskustelu rikki?

OAJ on tyytyväinen hallituksen ehdotukseen luopua subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksesta. Samalla järjestö muistuttaa, että työtä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi pitää jatkaa. Myös laatu on turvattava.

Peruskouluissa opintiensä aloitti tämän lukuvuoden alussa 560 000 lasta. Heistä ekaluokalle meni noin 60 000 ja suunnilleen saman verran aloitti esiopetukseen. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee 257 000 nuorta ja vanhempaa opiskelijaa, lukioissa 103 000 opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa osaamistaan kehittää 144 000 nuorta ja aikuista, yliopistoissa 152 000.

Koulutien alku tai koulun vaihtaminen on aina jännittävä tilanne niin lapselle kuin hänen vanhemmalleen. Tärkeintä koulun alussa on muistaa, että koululla, opettajilla ja vanhemmilla on täsmälleen sama päämäärä: lapsen paras.

OAJ:n mukaan nykylainsäädäntö ei turvaa riittävästi koulujen turvallisuutta eikä oppimista edistävää vuorovaikutusta, joten lakiin tarvitaan opettajamitoitus. Lisäksi oppimisen tuki on uudistettava pikaisesti, sillä vain kolme prosenttia OAJ:n kyselyyn vastanneista opettajista kertoi tuen resurssien olevan riittävät. Uusi hallitusohjelma lupaa perusopetukselle paljon, mitä OAJ pitää myönteisenä.

Teacher’s profession is one of the most important ones in the world.

Oppimisen tuki pitää laittaa kuntoon, jotta hallituksen tavoitteet perusopetuksen laadun ja tasa-arvon lisäämiseksi voivat toteutua. Lisäksi tarvitaan opetuksen järjestäjiä sitovat laatukriteerit ja opettajarekisteri, OAJ:n erityisasiantuntija Pauliina Viitamies kirjoittaa.

Jotta yliopiston opettaja pystyisi antamaan tutkimukseen perustuvaa opetusta, hänellä pitäisi olla riittävästi aikaa perehtyä tutkimukseen ja tutkia myös itse. Pedaforumissa etsitään keinoja, joilla näistä tavoitteista tehdään totta.

Pian loppuva lukuvuosi on muuttanut koulutusta joka alalla. Monia uudistuksia on käynnistynyt jo ennen kuin edellisiä on saatu valmiiksi, ja isompien uudistusten lisäksi on ollut käynnissä useita valtakunnallisia ja paikallisia kehittämishankkeita.

Kesällä oppimisympäristö saattaa laajentua enemmän ulos, mutta muutoin päiväkotien toimintaa ohjaavat normaaliin tapaan varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelmat. Erityisasiantuntija Kirsi Suttonin mukaan suunnittelutyö saattaa jopa lisääntyä ryhmien ja päiväkotien yhdistämisten vuoksi.

Opiskelijat ovat pääosassa, mutta opettajuuskin vaikuttaa taustalla Joensuussa järjestettävässä Taitaja2019-ammattitaitokilpailussa. Opettajan tehtävänä on löytää jokaisesta opiskelijasta tulevaisuuden tekijä, sanoo OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

Ylivieskan seudun kansalaisopisto on voittanut Vuoden koulu, oppilaitos tai päiväkoti 2019 -kilpailun. Aktiivinen kansalaisopisto toimii kaikkiaan noin 70 toimipisteessä Ylivieskassa, Alavieskassa ja Sievissä, ja se tavoittaa mittavan joukon eri-ikäisiä oppijoita.

Opetushallitus valmistellut luonnoksen uusiksi lukion opetussuunnitelman perusteiksi. Työssä on onnistuttu pääosin hyvin. OAJ on kuitenkin huolissaan arviointia koskevasta luvusta. Se saattaa johdatella paikallista opetussuunnitelmatyötä aivan liian raskaisiin ja työllistäviin arviointikäytäntöihin.

Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä, tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Näin säädetään varhaiskasvatuslain 4. pykälässä. Säännös perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklaan. Sen mukaan lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on OAJ:n kanssa samoilla linjoilla: opettajamitoituksesta pitää säätää lailla. Myös moni puolue kannattaa ajatusta.