Ajankohtaista

OAJ:n jäsen maksaa järjestölleen jäsenmaksua keskimäärin 400 euroa vuodessa. Tuntuuko paljolta? Vastaatpa miten tahansa, niin OAJ:n valtuuston jäsenenä voit olla päättämässä siitä, paljonko jäsenmaksu on tulevaisuudessa. Voit vaikuttaa myös siihen, mihin jäsenmaksut käytetään.

Tulevien sopimusneuvottelujen tavoitteita on valmisteltu pitkään ja hartaasti. Jäsenten näkemyksiä kuultiin hallituksen jäsenilloissa ja niitä selvitettiin myös laajalla jäsenkyselyllä ja Sauna-keskustelualustan avulla. Tavoitevalmistelua koordinoi OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta järjestön hallituksen tiukassa ohjauksessa. Lopulliset päätökset tavoitteista teki hallitus viime viikolla. Tältä osin kaikki on siis vain ”tekemistä vaille” valmista.

Usein kuulee todettavan, että meiltä kaikilta vaaditaan solidaarisuutta palkkaneuvottelujen yhteydessä. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työehtoja tai palkkausta saadaan parannettua vain siten, että vaatimukset esitetään yhteisrintamassa. Heikoin tarvitsee kaverikseen kaikkein vahvimman.

Varhaiskasvatuksen opettajat tekevät yhteiskunnallisesti merkityksellistä asiantuntijatyötä. Työnteon olosuhteet haastavat työhyvinvoinnin ja laadun. Työn arkeen tarvitaan aikaa pysähtyä ja ajatella, mikä työssä on merkityksellistä, Kaisa Pelanteri kirjoittaa.

Jäsen, oletko joskus toivonut voivasi kertoa suoraan OAJ:n päättäjille, mitä olet kasvatus-, koulutus-, opetus- ja tutkimusalan asioista mieltä? Nyt sinulla on siihen aito mahdollisuus. OAJ:n strategiaan on kirjattu seuraava lupaus: lisäämme osallistumismahdollisuuksia ja vuorovaikutusta jäsentemme kanssa. Tästä on kysymys OAJ:n jäsenten keskustelufoorumissa, Saunassa.

Kuluneen puolentoista vuoden aikana yliopistoissa on keskusteltu työhyvinvoinnista enemmän kuin pitkään aikaan. Työhyvinvointiin välillisesti tai välittömästi liittyneitä kyselyjä ovat tehneet niin työnantajat, ammattijärjestöt kuin opiskelijajärjestötkin.

Tekijänoikeuslainsäädännön uudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa muut opettajat tai oppilaitos käyttävät vapaasti toisen opettajan tekemiä opetusmateriaaleja ilman, että siitä sovitaan materiaalin tehneen opettajan kanssa erikseen. Uhkana on myös, että uudistus johtaa tilanteeseen, jossa opettajalle teosten käyttö opetuksessa on nykyistä epäselvempää.

Olemme tilanteessa, jossa työ ja työn tekemisen muodot muuttuvat kovaa vauhtia. Koronapandemia ja etätyökokemukset herättivät oivaltamaan, että iso työn murros on jo meneillään. Mitä seuraa, jos muutoksen keskellä työntekijöiden osaamiseen ei panosteta? kysyvät erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen ja Tuovi Manninen.

Ammatillisista opettajista on joillakin aloilla jo huutava pula. Vievätkö työmarkkinat opettajamme ammatillisista oppilaitoksista, entä mistä saamme osaavia työntekijöitä, jos ei ammatillisen opettajan työ enää kiinnosta? Työn vetovoiman säilyttämiseksi on ryhdyttävä toimiin ja kuultava opettajia itseään, kirjoittaa erityisasiantuntija Eira Bani.

Eduskunnan sivistysvaliokunnalla on nyt ratkaisun paikka siinä, millaiseksi lapsen oikeus saada tukea varhaiskasvatuksessa muodostuu. Koulutuspolitiikan päällikkö ja jalkapallovalmentajanakin kunnostautunut Nina Lahtinen antaa sivistysvaliokunnalle kuusi vinkkiä siihen, miten pallo vihdoin saadaan maaliin: miten tuki saadaan toimivaksi?

Itsensä johtaminen edistää työhyvinvointia erityisesti tilanteissa, joissa rikotaan rutiinia. Kun tietää omat vastuut ja velvollisuudet, ja sen mitä oikeuksia itsellä ja työnantajalla on, niin työn tekeminen on selkeää. Ota avuksesi myös priorisointi ja aikatauluttaminen sekä keskustelut lähijohtajan kanssa.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet laadittiin vuonna 2015. Yhteensä 193 valtiota sitoutui noudattamaan niitä. Eri elämänalueille asetettiin 17 tavoitetta, ja ne muodostavat toimenpideohjelman Agenda 2030. Tämän ohjelman avulla rakennetaan kestävää maailmaa meille kaikille.

Pimeä varallaolo on osalle työntekijöistä arkipäivää. Viestiryhmissä keskustelu ei kuitenkaan kuulu vapaa-ajalle ja työasiat hoidetaan työaikana. Siihen jokaisella työntekijällä on oikeus.

Opettajan työ on huippuammatti, jossa saa tehdä merkityksellistä työtä yhteisen tulevaisuutemme puolesta. Opettajuudesta saa olla ylpeä, ja opettajan ammattiin kannattaa ehdottomasti hakeutua.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ovat poikkeusoloissa tarvinneet opettajien tukea ja läsnäoloa ehkä enemmän kuin koskaan. Opettajilta on vaadittu paljon rohkeutta, luovuutta, uuden opettelua ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Ammattikorkeakoulun lehtori Minna Salakari kirjoittaa etäopetuksen vaatimasta digiloikkasta puolentoista vuoden poikkeusolojen jälkeen.