Tasa-arvoiset elinikäisen oppimisen rakenteet tulee luoda niin, etteivät ne estä tai lannista ketään kehittämästä itseään. Sitran johdolla valmistunut elinikäisen oppimisen pitkän aikavälin tahtotila on nimeään kovempi juttu.
”Laajasti ajateltuna elinikäisessä oppimisessa on kyse paitsi osaamisesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista, myös yhteiskuntamme ytimestä̈ eli sivistyksestä̈, osallisuudesta ja eriarvoistumisen ehkäisystä”, korostetaan Sitran Elinikäisen oppimisen tahtotilassa ja sen neljässä teesissä.
Kolmen kuukauden ajan noin 30 toimijaa koulutuksen, valtionhallinnon ja työelämän aloilta ovat määritelleet yhteistä tahtotilaa elinikäisen oppimisen keskeisistä tavoitteista.
Sitran johdolla syntyneen tahtotilan sanoituksessa ei ole sinänsä suurta uutta viisautta. Merkityksellistä jatkotoimien kannalta onkin se, että sanat on avattu ja pureskeltu yhdessä. Näin kaikki tahot ovat ymmärtäneet, mitä teeman sisälle ja ympärille kiinnittyy.
On kova juttu, että keskeiset toimijat ovat saaneet hiottua näkymän yhteiseksi. Se on uutta.
Tahtotilan ilmaisulla halutaan tukea poliittisia päättäjiä, meitä toimijoita, yksilöä, koulutuksenjärjestäjiä, työelämää ja ihan jokaista ymmärtämään, että elinikäinen oppiminen on pitkän aikavälin investointi. Tahdonilmaus saa kaikki osapuolet viimein ymmärtämään, että satsaus elinikäiseen oppimiseen tuottaa hyvinvointia.
Koulutukseen hakeutumisessa on korostettu viime vuosina nuorten opiskelijoiden asemaa, mutta nyt huomio on suuntautunut myös muihin ryhmiin. Työssä on linjattu vahvasti, että jatkossa ”jokainen työikäinen osallistuu työhön, osaamisen jakamiseen ja kehittämiseen tai muuhun yhteiskunnallista arvoa tuottavaan toimintaan osaamisensa ja toimintakykynsä mukaan”.
Yhteiskuntamme lähtökohta on tasa-arvoisuus, jossa rakenteet ja ohjaus eivät estä tai lannista kenenkään halua kehittää itseään. Ylevää, mutta tavoittelemisen arvoista, sillä suomalaisten osaamisen on nyt ja jatkossa vastattava parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden haasteisiin.
Elinikäisen oppimisen järjestelmän kehittäminen on ollut sirpaleista. Päättäjien on ollut vaikea hahmottaa, miten asia pitää ottaa haltuun. Tällä ja edellisellä hallituskaudella on tehty lainsäädännöllisiä muutoksia, jotta oppilaitoksilla olisi kyky vastata tulevaan. Muun muassa Korkeakoulutuksen Visio 2030 -linjaukset merkitsevät ammattikorkeakouluille ja yliopistoille massiivista jatkuvan oppimisen tehtävää, sillä tehtyjen lakimuutoksien johdosta niille avautuu yhä moninaisemmat mahdollisuudet toteuttaa koulutusta.
Ammatillisen toisen asteen koulutuksen reformi yhdisti nuorten ja aikuisväestön kouluttamisen yhtenäiseksi ohjaus- ja rahoituskokonaisuudeksi. Lukiolle tuli velvoittavuutta tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja opiskelijavalintoja on haluttu sujuvoittaa ja monipuolistaa. Aikuisväestön oppimismahdollisuuksien järjestelyissä on kyse vuosien kehittämistehtävästä.
Elinikäisen oppimisen edistäminen tarkoittaa uudenlaista toimintakulttuuria opetuksen sekä opinto- ja uraohjauksen järjestämisessä, mutta myös uudenlaista yhteistyötä työelämän ja kolmannen sektorin kanssa – unohtamatta oppilaitosten välisen yhteistyön lisääntymistä. Osaamista tuotetaan entistä̈ enemmän oppilaitosten ulkopuolella uudenlaisessa yhteistyössä koulutusjärjestelmän, työelämän ja epävirallisten verkostojen kanssa. Koulutukseen on jatkossa päästävä yhä helpommin työn ohessa ilman, että on poissa työmarkkinoilta.
Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos näkyy opettajan ja opinto-ohjaajan työssä, osaamisessa ja liikkuvuudessa. Vuoropuhelu lisääntyy eri suuntiin ja ohjaustehtävät tulevat korostumaan opetus-, aluevaikuttamis- ja tki-tehtävien rinnalla.
Myös opetushenkilöstön osaamisesta on oppilaitoksissa otettava pikaisesti koppi, sillä he ovat etujoukoissa tekemässä muutosta. Muutos tapahtuu yhdessä ymmärtäen ja oppien.
Tahtotilan loppusanoihin on helppo yhtyä: ”Tahdomme, että tulevaisuuteen ja ihmiseen luottava yhteiskunta mahdollistaa luovuuden, henkisen kasvun ja oppimisen kaikille läpi elämän.” Kipein asia on edelleen ratkaisematta eli miten tämä kaikki tullaan rahoittamaan. Seuraavassa hallitusohjelmassa on tavoiteltava keinoja viisaasti, sillä miljoona suomalaista tarvitsee osaamisensa uudistamista.
Hannele Louhelainen
OAJ:n erityisasiantuntija
