Koulutyön vaarojen arviointi on mielenkiintoista. Erilaisissa opetustehtävissä korostuvat vähän erilaiset vaarat ja riskit. Niihin kannattaa suhtautua teknisesti, vinkkaa OAJ:n työhyvinvointiryhmän jäsen Jouni Kaipainen blogikirjoituksessaan.
Olen työskennellyt luokanopettajana, teknisen työn aineenopettajana ja koulun varajohtajana. Niissä hommissa huomioni kiinnittyi paitsi oppimisen edistämiseen myös oppilaiden turvallisuudesta ja terveellisyydestä huolehtimiseen.
Nyt toimin työsuojeluvaltuutettuna. Myös luottamushommassani tarkastelen päivittäin vaaroja ja riskejä, mutta työntekijän näkökulmasta.
Vaarat pois tai riskit haltuun
Luokanopettajan, erityisluokanopettajan, liikunnanopettajan tai teknisen työn opettajan työssä vaarat ovat osittain erilaisia ja riskit eri tasoisia. Niin sanotuissa työaineissa tai taito- ja taideaineissa korostuvat tapaturmavaarat.
Olennaisinta on tiedostaa riskit ja pyrkiä ennaltaehkäisemään vaaratilanteita.
Olennaisinta on tiedostaa riskit ja pyrkiä ennaltaehkäisemään vaaratilanteita.
Koulussa työn vaarojen arvioinnin työkaluja ovat paperilomakkeet ja digitaaliset riskienhallintajärjestelmät. Yksin ei kannata jäädä vaaroja arvioimaan, vaan työkaluja kannattaa hyödyntää yhdessä kollegojen kanssa muutaman henkilön ryhmissä, jolloin vaarat tiedostetaan ja niistä voidaan keskustella.
Erilaisia riskejä on syytä käsitellä säännöllisesti myös esimerkiksi koulun johtoryhmässä. Vaarat voidaan poistaa tai ottaa riskit haltuun. Työsuojeluvaltuutettu tai työsuojeluasiamies ovat tarvittaessa henkilöstön ja johdon tukena.
Vaaroihin kannattaa suhtautua teknisesti ja avoimesti
Koulutyön vaarojen säännöllinen arvioiminen on työnantajan vastuulla. Arvio pitää päivittää aina, kun työn olosuhteet oleellisesti muuttuvat. Oleellinen muutos on esimerkiksi väistötiloihin siirtyminen.
Koulutyön vaarojen säännöllinen arvioiminen on työnantajan vastuulla.
Vaikka koulutyön olosuhteet eivät oleellisesti muuttuisi, kannattaa vaaroja arvioida säännöllisin väliajoin, jotta riskit pysyvät hallinnassa.
Työn vaaroihin kannattaa suhtautua teknisesti. Teknisen työn aineenopettajana minulla on siihen hyvät valmiudet. Esimerkiksi jos havaitaan, että koneen teräsuoja on rikki, katkaistaan koneen virran syöttö siksi aikaa, että teräsuoja on vaihdettu.
Jos opettaja havaitsee olevansa työtehtäväänsä liittyen liiallisesti psyykkisesti kuormittunut, otetaan yhteyttä ensin työsuojeluvastuussa olevaan esimieheen ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutettuun.
Psykososiaaliset kuormitustekijät esiin
Myös psykososiaalisiin kuormitustekijöihin ja vaaroihin kannattaa suhtautua teknisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi. Ne voidaan poistaa tai niihin liittyviä riskejä voidaan hallita.
Koulutyössä psykokosiaaliset kuormitustekijät korostuvat. Luokassa saattaa esiintyä väkivaltaista käyttäytymistä tai väkivallan uhkaa.
Koulutyössä voi joutua kokemaan ylisuuresta oppilasmäärästä tai oppilaiden kasvun ja oppimisen tuen vajaaresursoinnista johtuvaa riittämättömyyden tunnetta. Nämä tulee tiedostaa esimerkiksi vaarojen arvioinnin avulla yhdessä esimiehen kanssa ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Konkreettisia toimenpiteitä näissä tapauksissa ovat esimerkiksi opetusryhmäkoon pienentäminen, ammatillisen osaamisen lisääminen eli koulutus tai henkilöresurssin uudelleenarviointi.
Ja jos asioita ei ymmärretä terveydellisen riskin näkökulmasta, niin opettajalla on työterveyshuoltolain mukaan oikeus perustelusta syystä pyytää työterveyshuoltoa selvittämään työstä aiheutuva kuormitus.
Oma mittari opetusalalle
Viimeisimmässä OAJ:n valtuuston kokouksessa tein ponsiesityksen liittyen psykososiaalisiin kuormitustekijöihin ja niiden tiedostamiseen. Ne ovat useimmille haasteellisempia tunnistaa kuin silmin nähtävät vaarat.
Opetusalalla ja työterveysyhteistyössä käytetään yleisiä psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen tarkoitettuja mittareita.
Minusta opetusalalle tarvittaisiin juuri oppilaitoksen tehtäväkuviin erikoistunut mittari. Se auttaisi tarkemmin tunnistamaan kuormitustekijät ja siten ehkäisemään kuormitusta.
Koulutyö on vähemmän vaarallista, jos vaarat tunnistetaan ja otetaan riskit haltuun.
Jouni Kaipainen
Tampereen perusopetuksen työsuojeluvaltuutettu,
OAJ valtuutettu,
OAJn työhyvinvointiryhmän jäsen
- Lue lisää turvallisesta työympäristöstä OAJ:n työelämäoppaasta!
