Yliopistot kovilla koulutustavoitteilla alkavalle lukuvuodelle – opetushenkilöstöä on lisättävä
Yliopistot tarvitsevat pitkäjänteistä rahoitusta ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa, jotta koviin koulutustavoitteisiin päästään. Aloituspaikkojen lisäämiseen saatiin rahaa lisätalousarviossa, mutta se ei vielä riitä. Korotettua rahoitusta tarvitaan pidemmälle aikavälille, kirjoittaa OAJ:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija Hanna Tanskanen.
Yliopistoihin lisätään aloituspaikkoja vuosina 2021–2022 alkaviin koulutuksiin runsaat 6300. Lisäbudjetissa saadulla rahoituksella koulutukset voidaan käynnistää, mutta tavoitteet tutkintojen määrien lisäämisestä ovat isoja ja ulottuvat pidemmälle kuin lähivuosiin. Tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta, jotta koulutusta voidaan järjestää laadukkaasti henkilöstön uupumatta.
Odotamme yliopistoilta hyvää henkilöstöpolitiikkaa: aloituspaikkarahoituksella on syytä vakinaistaa määräaikaisissa opetustehtävissä toimivia ja palkata uutta opetushenkilöstöä.
Korona vaikutti ja vaikuttaa erityisesti opetustehtävissä toimivien työmäärään
Korona siirsi keväällä opetuksen etänä tapahtuvaksi, ja tilanne jatkuu samantyyppisenä myös syksyllä. Lähiopetusta ja -tapaamisia pyritään turvallisuus huomioiden järjestämään uusille opiskelijoille ja niissä opinnoissa, jotka vaativat erityistä tilaa, esimerkiksi laboratoriotöissä.
Koronakevät lisäsi opetuspainotteisissa tehtävissä toimivien työkuormaa. Näin tapahtui 80 prosentilla OAJ:n kyselyyn vastanneista. Myös yliopistojen omissa kyselyissä opetushenkilöstön työmäärän kasvu kevään aikana käy ilmi. Työkuormaa kasvattivat muun muassa opetuksen uudelleen suunnittelu etänä ja verkossa annettaviksi, valintakoemuutokset, lisääntyneet opiskelijoiden yhteydenotot ja heidän ohjauksensa. Tilanne yliopistoissa on vaatinut henkilöstöltä resilienssiä ja jaksamista. Puolet kyselyymme vastanneista koki työhyvinvointinsa heikentyneen.
Koronatilanteen pitkittyessä on yliopistoissa kiinnitettävä entisestään huomiota siihen, kuinka ylläpidetään yhteisön jaksamista, hyvinvointia ja vuorovaikutusta. On myös oleellista arvostaa opetustehtävää ja siinä ansioitumista. Opetustehtävissä urapolut ja palkkauksen kehittäminen ovat jääneet vuosien saatossa yliopistoissa aivan liian pienelle huomiolle.
Pitkäjänteinen rahoitus puuttuu
Ensi vuoden budjettineuvottelut lähestyvät, ja etenkin valtiovarainministeriön talousarvioesitys vaikuttaa siltä, että tavoitteesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäämiseksi on luovuttu. Korkeakouluvisiossa ja tki-tiekartassa tavoitteeksi on asetettu neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta.
Nyt tutkimusrahoitusta ei esitetä kasvatettavaksi, vaan se jopa vähenee, jos veikkausvoittovarojen muutoksia ei kompensoida. Myöhästymme tki-tavoitteesta, jos panostuksia ei tehdä nyt. Myös koronatilanne edellyttäisi rahoitusta juuri tutkimus- ja kehittämistyöhön.
Valtiovarainministeriö esittää yliopistojen koulutustehtävälle suhteellisesti kovempia tavoitteita ja mittareita kuin tutkimukselle. Myös talousarviossa sanallisesti asetetut tavoitteet ovat koulutuksellisia. Kuitenkaan yliopiston toiminnan peruskiveä, perusrahoitusta, ei talousarviossa esitetä nostettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksessä mukana on aloituspaikkoihin kohdentuvaa rahoitusta, minkä ilman muuta toivoisi riihessä toteutuvan.
Aloituspaikkojen ja tutkintojen määrän lisääminen on korkeakouluvision tavoitteiden ja osaamistason nostamisen näkökulmasta oikeansuuntaista. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista, jos koulutuksen laadun turvaamiseen ei anneta resursseja. Tavoitteiden toteutumisen edellyttää huomattavan pitkäjänteistä rahoitusta. Henkilöstön määrä on yliopistoissa vuoden 2014 tasolla mutta tavoiteasetanta uusissa lukemissa.
Opetuspainotteisissa tehtävissä toimivia on nimikkeiden perusteella on noin 24 prosenttia yliopistojen koko opetus- ja tutkimushenkilöstöstä. Opetuspainotteisiin tehtäviin viittaavia nimikkeitä ovat esimerkiksi yliopistonopettaja ja yliopistonlehtori. Professorit mukaan lukien puhutaan noin 36 prosentin joukosta eli reilusta 6000 henkilöstä.
Rahoituksen kokonaisuuden oltava tasapainossa
Ilman riittävää rahoitusta ja uuden opetushenkilöstön palkkaamista tehtävien laajentuminen tarkoittaa tutkimusmahdollisuuksien ja tutkimukseen käytettävän ajan pienenemistä. Se taas ei edesauta tutkimukseen perustuvan opetuksen velvoitteen toteutumista. Lisäksi koulutuksen tehtävissä toimivat tarvitsevat tuekseen laajaa tukipalvelua, joihin kuuluvat muun muassa pedagoginen, digi- ja laitetuki sekä kirjastopalvelut.
Budjettiriihi näyttää, onko päättäjillä tahtoa ratkoa asiat niin, että rahoitusta vahvistetaan tavoitteiden mukaisesti. Yliopistorahoitus on kokonaisuus, jossa kaikkien osien, perus- ja tutkimusrahoituksen, olisi hyvä olla tasapainossa. Vain siten kaikkia lain mukaisia tehtäviä voidaan laadukkaasti hoitaa.
Lue lisää: Yliopistojärjestöjen yhteinen viesti budjettiriiheen
