Uusi vuosi on alkanut. Kaikkein tärkeintä on katsoa tulevaisuuteen mahdollisuuksien kautta.
Elämme jatkuvasti monin tavoin ja yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa, jossa erityisesti teknologian kehitys avartaa toimintamahdollisuuksia.
Muutokset ovat tärkeitä erityisesti koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta, koska niiden tehtävänä on koko ajan valmistaa kansalaisia tulevaan. Itseasiassa tärkein tehtävä on vahvistaa kansalaisten tulevaisuususkoa ja valmentaa heitä tulevaisuuden tekemiseen.
Koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen tehtäväksi asetetaan usein kansalaisten kouluttaminen työelämän tarpeisiin. Tällainen tehtävänanto on liian kapea.
Koulutuksella, kasvatuksella ja tutkimuksella toki on tuokin tehtävä, mutta niiden tehtävä on paljon suurempi. Se on inhimillisen elämän ja ihmiskunnan kestävän, vastuullisen tulevaisuuden luominen.
Tavoite kuulostaa ja näyttää ehkä idealistiselta ja naiivilta, mutta mielestäni klassinen ”hyvän elämän” tavoite on mitä suurimmassa määrin tärkeä. Varsinkin, kun mietitään samaan aikaan maailman liikakansoitusta, Suomen kansallista ikärakennekehitystä, ja ilmastomuutosta. Ihmisten kloonausta, lasten ja erityisesti tyttöjen asemaa ja pakolaisongelmaa. Ruuan riittävyyttä ja köyhyyttä.
Hyvän elämän keskeisin tavoite on, että mahdollisimman monella on tasapainoinen elämä, jonka osana hän voi kehittyä oman potentiaalinsa ylärajoille, ylikin. Oikeutettua on edellyttää aivan jokaiselta kuitenkin omakohtaista ponnistelua. Myös Suomessa.
Jos saisin toivoa alkavalta vuodelta vain yhtä asiaa, toivoisin suomalaiseen tekemiseen kunnioittavaa ja rakentavaa yksituumaisuutta. Varsinkin vaalivuonna toive, oikeammin pyyntö, on mielestäni erittäin ajankohtainen ja oikeutettu.
Toivon, että yhteistä hyvää rakentavat vastuunkantajat ovat yhteiskuntamme soihdunkantajia ja rohkeita suunnannäyttäjiä. Toivon, että vastakkainasettelijat joutuisivat sivupenkeille ja rohkeat yhdessäuudistajat saisivat vastuuta aiempaa enemmän.
Yhteisen suunnan rakentaminen onnistuu vain, jos kaikki osalliset ovat siihen valmiita. Tämä koskee tietysti myös meitä OAJ:läisiä. Itse ainakin olen siihen valmis.
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
