OAJ pitää hallitusohjelman suurena puutteena sitä, ettei siinä esitetä pitkän aikavälin rahoitussuunnitelman laatimista kasvatus- ja koulutussektorille Pohjoismaisen rahoitustason saavuttamiseksi. Suomen osalta vastaava bruttokansantuotteen osuus edellyttäisi noin 1,5 miljardin euron lisäpanostuksia.
Hallituksen on pikaisesti laadittava pitkän aikavälin suunnitelmaa koulutuksen kokonaisrahoitustason nostamisesta kohti pohjoismaista kärkeä, jotta Suomi menestyy osaamisellaan tulevaisuudessa.
Koulujen eriytymistä voi ehkäistä vakaalla tasa-arvorahoituksella – nyt vaarana tempoilevuus
Syrjäytymistä ehkäisevän myönteisen erityiskohtelun rahoitusta kohdennetaan kouluille ja varhaiskasvatukseen alueilla, joilla on esimerkiksi heikko koulutustaso ja korkea työttömyys. OAJ on budjettiesityksessä tyytyväinen tasa-arvorahan 65 miljoonan euron tasoon nostamisesta, mutta on huolissaan rahoituksen tason tempoilevuudesta tulevan neljän vuoden aikana. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa tasa-arvorahan taso vaihtelee vuosittain 25–75 miljoonan euron välillä.
Tasa-arvorahoitus on todella tarpeen ja hyvä asia, mutta rahoitustason suuri vaihtelu tarkoittaa toistuvaa hankerumbaa ja opettajille lyhyitä määräaikaisia työrupeamia. Tämä on täysin käsittämätön linjaus hallitukselta, kun tasa-arvoraha voitaisi myöntää neljäksi vuodeksi kerralla, mikä vähentäisi hankehumppaa ja olisi paljon vaikuttavampaa.
Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät on saatava hallitusohjelmassa kirjatulle tasolle
Varhaiskasvatuksen opettajista on huutava pula, sillä koulutusmäärät ovat olleet viime vuosien aikana liian matalat ja tarve pedagogisesti laadukkaalle varhaiskasvatukselle on suuri. Hallitus lupasi budjettiriihessä korkeakoulujen aloituspaikkoihin 11,7 miljoonaa euroa. Summa olisi mahdollistanut hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen nostaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärän tarvittavalle 1400 aloituspaikan tasolle. Nyt talousarvioesityksessä kohdennetaan tästä 10 miljoonaa ammattikorkeakouluille ja vain 1,7 miljoonaa euroa yliopistoille, mikä ei riitä tavoitteen toteutumiseen, vaikka koko summa ohjattaisiin varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin. OAJ esittää tarvittavan määrärahan kohdentamista varhaiskasvatuksen opettajien kouluttamiseen.
Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa tarvetta oppimisen tuelle
Hallitusohjelmaan on kirjattu lukioiden ja ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen vahvistaminen ja ensi vuodelle ollaan myöntämässä viisi miljoonaa euroa ammatillisten oppilaitosten sekä viisi miljoonaa euroa lukion oppimisen tukeen. Aivan erityisesti OAJ:n näkökulmasta on tarvetta tukiopetuksen, erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen riittäville resursseille. Nämä rahat olisi syytä käyttää opettajien, erityisopettajien tai opinto-ohjaajien tarjoamaan tukeen eikä yleiseen kehittämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan lisää lähiopetusta, jolla varmistetaan riittävät taidot tulevalle työuralle.
Väestön koulutustason nosto vaatii riittävää korkeakoulujen perusrahoitusta
Hallituksen tavoitteena on Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen talousarvioesityksestä unohdettiin kuitenkin kokonaan korkeakoulujen perusrahoituksen vahvistaminen. OAJ pitää kestämättömänä, jos TKI-rahoituksella ei vahvisteta korkeakoulujen perusrahoitusta.
Tällä hetkellä tutkimusrahoitusta jaetaan ja haetaan monista eri rahoituslähteistä. Hakuihin käytetään korkeakouluissa kohtuuttoman paljon aikaa ja rahoituksen epävarmuus kasvattaa myös pätkätyösuhteissa olevan henkilöstön osuutta.
OAJ esittää riittävää rahoitusta korkeakouluille aloituspaikkamäärän nostamiseksi sekä pikaisesti laadittavaa pitkän aikavälin suunnitelmaa siitä, kuinka korkeakoulutettujen määrä nostetaan puoleen ikäluokasta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaikka tutkimuksen puoli TKI-rahoituksen myötä vahvistuu, heikkenee samanaikaisesti koulutuksen rahoitus. Tämä voi johtaa jopa koulutustason heikkenemiseen.
Vapaan sivistystyön leikkaukset on peruttava
Koulutussektori säästyi monelta osin massiivisilta leikkauksilta. Poikkeuksen tekee vapaa sivistystyö, johon budjetin perusteella ollaan tekemässä yli 20 miljoonan euron leikkaukset. Mittavat leikkaukset vaikuttavat suoraan oppilaitosten mahdollisuuksiin järjestää koulutusta, sillä osaavasta henkilökunnasta on aiempaa vaikeampi pitää kiinni. Tämä vaikuttaa erityisesti heikossa asemassa olevien tuntiopettajien asemaan.
OAJ esittää vapaan sivistystyön leikkaukset peruttavaksi.
Aikuiskoulutustukea pitäisi kehittää, ei romuttaa
Hallitus romuttaa aikuiskoulutustuen ensi vuoden elokuusta alkaen. Tuen lakkauttamista on perusteltu koulutuksen kasautumisella ja sillä ettei aikuiskoulutustuen avulle ole nostettu koulutustasoa. Tämä perustelu ohittaa tyystin tuen avulla toteutetut kelpoisuusopinnot työttömyysvakuutusmaksutuloilla. Aikuiskoulutustuen avulla on pätevöidytty opetusalalla etenkin ammatillisen koulutuksen opettajiksi.
OAJ esittää aikuiskoulutusten kehittämistä nykyisen lakkauttamisen sijaan.
Opettajarekisteri saatava etenemään tai kuljemme sokkona kohti isompia ongelmia
Hallitus aikoo uudistaa muun muassa oppimisen tuen sekä lisätä englannin kielistä opetusta tietämättä paljonko meillä on erityisopettajia tai opettajia, jotka voivat antaa opetusta englannin kielellä. Meillä ei ole ajantasaista tietoa, kuinka paljon Suomessa on kelpoisia opettajia, rehtoreita ja johtajia. Opettajarekisteri kertoisi ajantasaiset ja tarkat määrät opettaja- ja johtajatarpeesta alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Opettajarekisterin kustannukset ensi vuodelle olisivat vain noin miljoona euroa. OAJ katsoo, että tämä panostus olisi todellakin tarpeen.
Lataa ja lue OAJ:n lausunto sivistysvaliokunnalle (PDF)
