Yhteistyön vahventamisen edellytyksenä on, että kaikkien toimijoiden TK-rahoitusinstrumentit ovat kunnossa ja sellaisia, että ne toimivat parhaalla mahdollisella tavalla koko TKI-ketjussa. TK-rahoituskriteerejä on kehitettävä nopealla aikataululla, erityisesti ammattikorkeakoulujen Business Finlandin rahoitusmekanismien osalta.
On valitettavaa, että Suomen Akatemian rahoituksen lisäys kalpenee verrattuna Business Finlandin osuuteen julkisen talouden suunnitelmassa, vaikka perustutkimus on kaiken uuden tiedon lähtökohtana. Suomen Akatemian osalta lukuisia erinomaiseksi arvioituja tutkimushankkeita jää rahoittamatta ja näin ollen tutkimatta. Suunnitelman osalta on välttämätöntä, että tunnistetaan tieteellisen tutkimuksen ja korkeimman opetuksen yhteys. Nyt tämä on jäänyt riittämättömäksi ja epämääräiseksi.
Ammattikorkeakoulut huomioitava TKI-toiminnassa laajemmin
Ammattikorkeakoulujen TK-toiminta on suunnitelmassa jäänyt tunnistamatta ja alimitoitetuksi. OAJ painottaa, että ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita yrityksille ja muille koulutusmuodoille, ja että ne tuottavat ja siirtävät tietoa ja innovaatioita yhteiskunnallisiin haasteisiin ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Lisäksi on huolehdittava, että myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille taataan jatko-opintomahdollisuudet ja vahvistetaan ammattikorkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä TKI-toiminnassa.
Hallitusohjelmassa todetaan, että jotta tutkimus- ja kehittämisrahoituksen neljän prosentin tavoitetaso vuoteen 2030 voidaan saavuttaa, on välttämätöntä varmistaa osaajien saatavuus ja riittävät koulutusmäärät sekä Suomen houkuttelevuus ulkomaisten osaajien näkökulmasta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää korkeakoulujen perusrahoituksen lisäämistä ja TK-rahoituksesta osa tulee suunnata korkeakoulujen perusrahoitukseen hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. On etsittävä ne keinot, joilla tämä tapahtuu.
TK-tavoitteen saavuttamiseksi huomioitava koko koulutusketju
Näemme, että kaikki TK-rahoitus ei voi olla pelkästään kilpailtua, haettavaa rahoitusta. Akateemisen uran houkuttelevuutta ja vetovoimaa on vahvistettava. Kasvava määräaikainen rahoitus lisää määräaikaisuuksia, ja jo tällä hetkellä yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä noin 70 prosenttia työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa.
Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuuden nosto 50 prosenttiin ikäluokasta on jäänyt toimien osalta alimitoitetuksi, vaikka se on ollut korkeakouluvision ja hallitusohjelmien tavoitteena. Haluamme muistuttaa, että TK-panostusten, osaamisen ja korkeakoulutettujen määrän vahvistamisen tulee kuitenkin kulkea rintarinnan. Osaajapula voi hidastaa merkittävästi TK-panostusten vaikuttavuutta. Siksi koulutustason nostamiseksi tulee laatia viipymättä pitkän aikavälin suunnitelma. Samalla tulee huolehtia koko koulutusketjusta. Osaaja- ja osaamispula ei saa tulla TK-tavoitteen onnistumisen esteeksi.
