Seuraavat kohdat on tiivistetty lyhyeksi yhteenvedoksi hyödyntämällä Copilotia. Koko lausunto on ladattavissa tekstin lopussa.
1. Yhteistyö Suomen vahvuusalueilla
Yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat voivat yhdessä edistää kestävää kehitystä ja Agenda2030:n tavoitteiden toteutumista. Viennin edistäminen pitää nähdä myös osaamisen edistämisenä, ja korkeakoulujen yhteistyötä pk-yrityssektorin kanssa on vahvistettava.
2. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen
Suomalaisilla yrityksillä on paljon tehtävää ihmisoikeusriskien tunnistamisessa ja niihin puuttumisessa, erityisesti valtion tuen saamiseksi.
3. Koulutuksen tukeminen kehittyvissä maissa
Laadukkaan koulutuksen tukeminen kehittyvissä maissa on tärkeää, jotta osaajien määrä kasvaa ja kehitysyhteistyön johdonmukaisuus ja vaikuttavuus paranevat. Agenda 2030 -tavoitteiden toteutuminen edellyttää investointeja kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen, erityisesti sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden tukemiseksi.
4. Opetushenkilöstön pätevyyden kasvattaminen ja kansainvälinen yhteistyö
Työolosuhteiden, työturvallisuuden ja palkkauksen parantaminen ovat keskeisiä koulutus- ja demokratiatavoitteiden pitkäkestoiselle toteutumiselle. Ulkoministeriö tukee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa korkeakoulujen yhteistyötä, jolla vahvistetaan kehitysmaiden ja suomalaisten korkeakoulujen osaamista ja valmiuksia. Suomalaiset korkeakoulut voivat edistää kehitysmaiden korkeakoulutusta ja tutkimusta, mikä tukee kestävää kehitystä ja köyhyyden vähentämistä.
5. Kehitysyhteistyön rahoitus ja ammattiliittojen rooli
OAJ on huolissaan siitä, että kehitysyhteistyön rahoitus sidotaan liialti kauppapolitiikkaan, mikä voi estää hauraimmassa asemassa olevien maiden tukemisen. Työelämän ihmisoikeuksien toteuttamisessa on tärkeää huomioida ammattiliittojen työ ja kumppanuudet niin kotimaassa kuin kehittyvissä maissa.
