Otamme lausunnossamme kantaa yleisesti koulutusvastuiden säätelyyn, resursseihin ja laatunäkökulmiin. Koulutusvastuuhakemuksia tulee näkemyksemme mukaan arvioida useasta eri lähtökohdasta: taloudellisesta ja laadullisesta toteutettavuudesta, opetuksen ja tutkimuksen yhteydestä, koulutusvastuun tarpeesta ja yliopistojen autonomiasta.
Kun koulutusvastuista päätetään, pidämme ensiarvoisen tärkeänä, että niiden hoitamiseen on riittävät resurssit. Mikäli lisäresursseja ei ole, uusi koulutusvastuu tulee vaikuttamaan yliopiston sekä uuden että olemassa olevien koulutusohjelmien mahdollisuuksiin tarjota laadukasta koulutusta. Tällaisessa tilanteessa pitäisi pidättäytyä koulutusvastuun myöntämisestä. Tutkintokoulutuksen laatu on vaarassa jo nykyisessä tilanteessa. Yliopistoissa tutkinnon hinta on laskenut kolmanneksella reilun kymmenen vuoden aikana ja tutkintokohtainen rahoitus ei kata enää koulutuksen kustannuksia. Korkeakoulujen perusrahoitusta ei ole nostettu vuosiin.
Korkeakoulujen esityksissä on myös kaksi koulutuspoliittisesti huomionarvoista suuntaa, jotka edellyttävät näkemyksemme mukaan tarkkaa harkintaa ja avointa korkeakoulujen välistä keskustelua. Nämä esitykset koskevat ammattikorkeakoulujen yksittäisen olemassa olevan koulutusvastuun siirtoa toiselle alalle ja yliopiston esitystä kolmen syklin purusta terveystieteissä.
