Suunnittelu on varhaiskasvatuksen opettajan ydintehtäviä

Lastentarhanopettajien huono palkka on herättänyt runsaasti keskustelua. Siitä OAJ:n varapuheenjohtaja ja Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen on mielissään.
 
Osa keskustelusta kuitenkin ihmetyttää. Kuntatyönantaja totesi Helsingin Sanomissa, että lastentarhanopettajilla on palkan lisäksi laajoja muita etuja, kuten lapsiryhmän ulkopuolista suunnitteluaikaa ja ylimääräisiä vapaapäiviä.
 
– Lastentarhanopettaja on varhaiskasvatuksen asiantuntija ja siksi hänen työhönsä kuuluu pedagogisen työn suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Suunnitteluaika ei ole mikään ylimääräinen työsuhde-etuus, Pakanen napauttaa.
 
Nyt lastentarhanopettajan säännöllisestä työajasta 8 prosenttia on sidottu suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Uuden virka- ja työehtosopimuksen myötä suunnitteluaika lisääntyy toukokuun alusta 13 prosenttiin.
 
KVTESissä on myös sovittu, että suunnittelu-, arviointi ja kehittämisajan lisäksi viikkotyöajasta pitää varata riittävästi aikaa työtiimin moniammatilliseen yhteistyöhön, vanhempien tapaamisiin ja asiantuntijayhteistyöhön muun muassa neuvoloiden ja koulujen kanssa.
 
– Tiimityöaika ei siis ole omaa suunnitteluaikaa, Pakanen sanoo.
 
Pakasen mielestä on todella hyvä asia, että varhaiskasvatuksen suunniteluun, arviointiin ja kehittämiseen varataan entistä enemmän aikaa. Sen myötä myös varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu paranee aivan kuten uudessa varhaiskasvatuslaissa halutaankin.
 
– On hienoa, että meillä on yhteinen käsitys Kuntatyönantajan kanssa lastentarhanopettajien pedagogisen työn sisällöstä sekä varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden velvoitteista, Pakanen sanoo.

Suunnitteluajalla tapahtuu paljon

Mitä lastentarhanopettaja sitten tekee suunnitteluajalla? Hän suunnittelee lapsiryhmän opetus- ja kasvatustoimintaa siten, että ottaa huomioon kullekin lapselle asetetut tavoitteet. Hän pitää huolen siitä, että kaikki varhaiskasvatuslain sisältöalueet, kuten musiikki, leikki tai matematiikka toteutuvat. Hän arvioi, onko tavoitteet saavutettu ja miettii uusia keinoja toteuttaa ne entistä paremmin.
 
Jokaiselle lapselle on laadittava varhaiskasvatussuunnitelma ja siihenkin lastentarhanopettaja tarvitsee suunnitteluaikaa. Hänen on valmistauduttava vanhempien tapaamiseen ja kirjattava tapaamisen jälkeen lasta koskevat asiat suunnitelmaan. Myös näiden suunnitelmien toteutumista on arvioitava ja kehitettävä vuosittain.
 
Uutena työtehtävänä lastentarhanopettajalla on varhaiskasvatustoiminnan kokonaisarviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI antaa kevään aikana tarkempia ohjeita, miten se tehdään.

Viisi vapaapäivää ostettiin kalliilla

Julkisessa keskustelussa on ihmetelty myös lastentarhanopettajien ylimääräisiä vapaapäiviä. Pakanen muistuttaa, etteivät nuo viisi vapaapäivää eivät ole ylimääräistä etua, vaan niistä on aikoinaan maksettu kalliisti.
 
Ensimmäisessä KVTESissa 1970-luvulla tulivat voimaan vuosilomamääräykset ja 40-tuntinen työviikko. Samalla lastentarhanopettajien pitkä kesäkeskeytysaika vaihtui vuosilomaan. Muutos korvattiin 5:llä ylimääräisellä vapaapäivällä.
 
KT:n viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen totesi Suomen Kuvalehden verkkosivuilla, että lastentarhanopettajien liian pienet palkat maksetaan kuntalaisten verorahoilla ja että harva veronmaksaja on valmis maksamaan enemmän kuntaveroa niiden nostamiseksi.
 
Pakanen muistuttaa, että kaikkien kunnan työntekijöiden palkat maksetaan verorahoilla.
 
– Ei ole oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa maksaa toisille lähes peruspalkkaa ja toisille selkeästi alarajaa enemmän, hän toteaa.
 

Neuvottelut oikeaan pöytään

Mitä Pakasen mielestä sitten pitäisi tehdä, jotta palkkaus saadaan kuntoon?
 
– Lastentarhanopettajan työ on opettajan työtä ja näin ollen palkkaus ja palvelussuhteen ehdoista sopiminen tulee siirtää kunnalliseen opetusalan virka- ja työehtosopimukseen, OVTESiin. Siirto ei suoraan takaa palkan nousua, mutta jatkossa ollaan oikeassa neuvottelupöydässä asioista keskustelemassa.
 
OVTESin sisällä OAJ neuvottelee kokonaan myös lastentarhanopettajien palkat yhdessä muiden opettajaryhmien kanssa. Toistaiseksi lastentarhanopettajat kuuluvat kuitenkin yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen KVTESin piiriin. KVTES-pöydässä palkkoja vertaillaan opetusalasta kaukana oleviin ammatteihin ja siellä on monia eri intressejä.
 
– KVTES ympäristö on jäänne ajalta, jolloin varhaiskasvatus oli osa sosiaali- ja terveystointa. Lastentarhanopettajan työn merkitys tulisi myös yhteiskunnassamme tunnustaa. Työnantajan tulisi tukea lastentarhanopettajien siirtoa OVTESiin ja osoittaa enemmän ammatin arvostusta maksamalla parempaa palkkaa.
 
Mitä OAJ on tehnyt ja tekee lastentarhanopettajien palkkojen hyväksi?
 
– OAJ:n ja JUKOn neuvottelijat ovat yrittäneet parhaansa. KVTES-pöytä ei kuitenkaan ole oikea paikka lastentarhanopettajien palkoista neuvotteluun. Siellä asiaa ei saada kuntoon, koska lastentarhanopettajia ei nähdä siellä opettajina.
 

Kuka nostaa palkkakuopasta?

Mikä on Pakasen mielestä päättäjien rooli lastentarhanopettajien kehnossa palkkatilanteessa?
 
– Palkkauskysymyksiä ei ratkota poliittisessa päätöksenteossa. Poliittiset päättäjät voivat kuitenkin vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa ja tunnustaa lastentarhanopettajien roolia osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
 
Entä mikä rooli on työnantajalla?
 
– Työnantajalla on paljonkin valtaa vaikuttaa lastentarhanopettajien palkkoihin. Kunnat voivat vapaasi maksaa vähimmäispalkkaa suurempaa palkkaa. Tämä on arvovalinta. Maksamalla parempaa palkkaa kunnat voivat kilpailla korkeasti koulutetuista ammattilaisista, Pakanen muistuttaa.
 
Teksti: Riitta Korkeakivi