• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Kunta-alan sovittelu käynnistyi – mitä sovittelu tarkoittaa?

01.04.2020 - 15.51 Uutinen
Kuvituskuva

Kunnan pääsopijajärjestöt päättivät eilen pyytää valtakunnansovittelijan apua jumiutuneisiin kunnan pääpöydän neuvotteluihin. Sovittelu alkoi jo keskiviikkoaamuna.

Sovittelu ilman työtaistelu-uhkia on poikkeuksellista, eikä sovitteluun nyt tarvittavaa aikaa voi ennakoida. Kunta-alan sopimus syntyy, jos sopijaosapuolten mahdollinen oma ehdotus saa kannatusta tai kaikki osapuolet hyväksyvät valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan sovintoesityksen. Neuvottelujen sisällöstä osapuolet eivät kerro julkisuuteen.

– Jatkamme neuvotteluja niin kauan, että sopimus syntyy. Se syntyy ennemmin tai myöhemmin, mutta ratkaisussa voi vielä kestää. Hyvä kuitenkin on, että sovittelu saatiin nyt alkamaan. Ainoastaan sopimuksilla saamme OAJ:n toivomaa vakautta ja parannusta kunta-alan työntekijöiden palkkoihin ja palvelussuhteeseen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

Käynnissä olevan neuvottelukierroksen koko sopimusratkaisu on mukana sovittelussa.

– Mukana on niin kiky-tuntien kohtalo kuin koko kunta-alan sopimusjärjestelmää koskeva pääsopimus. Sovittelussa on siis myös varhaiskasvatuksen opettajien OVTES-siirto, Luukkainen sanoo.

Kunta-alan sopijaosapuolia ovat KT Kuntatyönantajien lisäksi JUKO, johon OAJ kuuluu, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty) sekä Sosiaali- ja terveysalan Sote ry (aikaisemmin KoHo, johon kuuluvat kunta-alalta Tehy, SuPer ja SPAL).

Pakkosovittelu, mutta ei pakkosovintoa

Työriitojen sovittelujärjestelmä, sovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.

Valtakunnansovittelijan toimiston verkkosivuilla asia muotoillaan niin, että Suomessa on pakkosovittelu, mutta ei pakkosovintoa.

Sivujen mukaan ”työriidan osapuolilla on velvollisuus osallistua sovitteluun ja antaa sovittelijalle tämän tarvitsemat tiedot työriidan sovittelua varten. Osapuolet päättävät kuitenkin itse sovinnon hyväksymisestä. Sovittelijalla ei ole valtuuksia pakottaa osapuolia sovintoon sellaisessakaan tilanteessa, joka vakavasti uhkaa suomalaista yhteiskuntaa.”

Sovittelija toimii sovittelun puheenjohtajana ja määrää menettelytavoista. Hänen tehtävänään on yrittää saada osapuolet sovintoon ensisijaisesti niiden omien ehdotusten pohjalta. Jos se ei onnistu, sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksen. Osapuolet päättävät sen hyväksymisestä. Sovittelija voi myös keskeyttää sovittelun tai esittää sovittelulautakunnan perustamista ratkomaan riitaa.

Palkanmaksu jatkuu, vaikka sopimusta ei ole

Kunta-alan, Avaintyönantajien ja Hyvinvointialan sopimusaloilla työskentelevien OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimukset päättyivät tiistaina. Tänään alkanut sopimukseton tila koskee 76 000 OAJ:n jäsentä.

Sopimuksettomassa tilassa noudatetaan nyt päättyneiden virka- ja työehtosopimusten työehtoja. Sopimusten niin sanottujen jälkivaikutusten vuoksi palkanmaksu jatkuu normaalisti, ja työehdot ovat entiset. 

Teksti: Airi Vuolle
Kuva: Leena Koskela

 

 

Lue lisää OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimuksista

  • Mietityttääkö joku sopimusasia? Lisätietoja sopimusten sisällöistä löydät Työelämäoppaasta. Voit myös olla yhteydessä oman työpaikkasi luottamusmieheen.
  • OAJ neuvottelee-sivuilta löydät tuoreimmat uutiset sopimusneuvotteluista sekä usein kysyttyjä kysymyksiä. 
  • OAJ:n jäsenillä on yhdeksän virka- ja työehtosopimusta. Löydät sopimukset Työelämäoppaasta.
  • Somessa käytössä on aihetunniste #oajneuvottelee

Harkitsetko jäsenyyttä? Lue lisää jäsenyyden eduista ja liity!