Opettajan virkasuhteita oli ketjutettu yhtäjaksoisesti jo vuodesta 2011. Vuodesta 2013 alkaen oli opettajalla opetustuntien päätoimisuus täyttynyt joka vuosi. Epäselvyyttä ei siis ollut opetustuntien riittävyydestä.
Koska Helsingin kaupungilla oli pysyvä tarve espanjan- ja ranskan kielen päätoimiselle tuntiopettajalle, ei määräaikaisuudelle ollut hallinto-oikeuden mukaan lainmukaista perustetta.
Opettajan virkasuhdetta ei jatkettu enää sen jälkeen, kun opettaja oli riitauttanut oikeudessa määräaikaisen virkasuhteen ketjuttamisen. Opettajan virkasuhde siis päättyi 11 vuoden työskentelyn jälkeen, vaikka Helsingin kaupungilla oli useita hänen kelpoisuuttaan vastaavia opettajan työtehtäviä auki virkasuhteen päättymishetkellä. Opettaja haki kaikkia avoinna olleita tehtäviä, mutta ei tullut yhteenkään tehtävään valituksi.
Hallinto-oikeus velvoitti Helsingin kaupungin maksamaan korvauksena yli 10 vuotta kestäneestä laittomasta virkasuhteiden kejtuttamisista 13 kuukauden palkan.
Hallinto-oikeus totesi, että työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus järjestää opettajien virat tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla. Työnantaja ei kuitenkaan voi käyttää harkintavaltaansa sen periaatteen kiertämiseen, että jos oppiaineen opetustyö on pysyvää, on opettaja otettava palvelussuhteeseen toistaiseksi.
– OAJ on riitauttanut viime vuosina useita tapauksia, joissa opettajia on ketjutettu laittomasti. Kuntien olisi yleisesti syytä tarkemmin arvioida, milloin perusteet määräaikaisen virkasuhteen käytölle ovat olemassa. On edesvastuutonta käyttää kuntalaisten verorahoja korvausten maksamiseen vaan sen takia, etteivät kunnat noudata lainsäädäntöä, muistuttaa OAJ:n juristi Kristiina Tuhkiainen.
Lue myös:
