Miten ihmiset toimivat digitaalisilla alustoilla, kuten verkkokaupoissa? Mikä saa heidät viipymään ja viihtymään palvelun parissa? Entä millaiset asiat häiritsevät tai keskeyttävät selailun?

Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnassa työskentelevä Lauri Frank on pitkään pureutunut tutkimuksissaan tämän tyyppisiin kysymyksiin. Tutkimustulokset hyödyttävät suoraan suomalaisia yrityksiä.

– Tutkijana minua kiinnostaa erityisesti ihmisten käyttäytyminen ja se, miten he kuluttajina toimivat. Verkkokaupassa ihmisiä voidaan houkutella shoppailemaan enemmän esimerkiksi määräaikaisten tarjousten avulla ja luomalla tunnetta, että tavaramäärä on loputon.

Työn merkitys syntyy kohtaamisissa

Tutkimisen rinnalla Lauri Frank esimerkiksi opettaa, vetää graduseminaareja ja ohjaa väitöskirjatutkijoita. Parhaillaan hän vetää monivuotista tutkimushanketta, joka työllistää kourallisen tutkijoita.

Työn merkityksellisyys ei synny massakursseilla, vaan pienissä ryhmissä ja kahdenvälisissä kohtaamisissa, joissa hän näkee oman työn hyödyttävän muita.

– Opiskelijoiden kanssa merkityksellisiltä tuntuvat esimerkiksi hetket, joissa onnistun auttamaan heitä eteenpäin, tai kun pitkä prosessi gradun tai väitöskirjan kanssa tulee valmiiksi. Samoin se tuntuu hyvältä, kun näen tutkimustulosten hyödyttävän hankkeessa mukana olevaa yritystä, Frank kertoo.

Sopimusneuvotteluissa on Lauri Frankin mielestä tärkeää satsata yliopistouran houkuttelevuuteen.

Ongelmana tutkimusrahoituksen rikkonaisuus

Kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet OAJ:n pitkäaikaiseen tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehitysrahoituksen (t&k) taso neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ainakin paperilla tutkimukseen siis satsataan. Lauri Frankia kuitenkin huolettaa, kohdistuvatko lisäeurot kapeasti vain tietyille aloille ja yrityksille.

Lauri Frankia huolettaa, kohdistuvatko lisäeurot kapeasti vain tietyille aloille ja yrityksille.

Itse hän on jo yli 20 vuotta työskennellyt tutkimushankkeissa, joiden rahoituksen edellytyksenä on tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Hän uskoo tutkimuseuroja riittävän jatkossakin kaupallisten ja teknologia-alojen tutkimukseen. Monien muiden alojen on vaikeampaa saada suoraan elinkeinoelämän intresseistä kumpuavaa rahoitusta.

– Rahoitukseen tarvitaan lisää pitkäjänteisyyttä, sillä nyt se on liian rikkonaista. Lisäksi esimerkiksi Business Finlandin hankkeissa rahoitus määrää pitkälti sen, mitä ylipäätään tutkitaan. Humanististen alojen tutkimus ei välttämättä suoraan tuota rahaa, mutta silti myös Suomi ja yritykset tarvitsevat esimerkiksi kieliosaamista. Ja tarvitsemme kasvatustiedettä, jotta Suomella on tulevaisuudessakin opettajia ja heidän kouluttamiaan eri alojen osaajia, Frank sanoo.

Huhtikuussa maan hallituksella on edessä puoliväliriihi, jossa laaditaan loppukauden isoja linjauksia valtion rahankäytöstä ja talouskasvutoimista.

Onko edes järkevää kanavoida rahoitusta pieniin projekteihin sen sijaan, että turvattaisiin riittävä perusrahoitus?

Lauri Frankin mielestä ihannetila olisi se, että yliopistojen perusrahoitusta vahvistettaisiin kautta linjan ja ne pystyisivät ohjaamaan tutkimustoimintaansa itsenäisesti.

– Tällä hetkellä ulkopuolinen rahoitus käytännössä paikkaa perusrahoituksen vajetta. Samalla perusrahoituksen riittämättömyys on ajanut yliopistoja yt-neuvotteluihin ja leikkauksiin. Onko edes järkevää kanavoida rahoitusta pieniin projekteihin sen sijaan, että turvattaisiin riittävä perusrahoitus?

Huomiota tutkijanuran houkuttelevuuteen

Yliopistojen työehtosopimus umpeutuu maaliskuun lopussa. Palkoista ja muista työehdoista neuvoteltaessa on Lauri Frankin mielestä tärkeää satsata yliopistouran houkuttelevuuteen.

– Nuoret joutuvat pohtimaan uravaihtoehtojaan. Etenkin tutkimushankkeissa pestit ovat usein määräaikaisia ja palkka kaukana yritysmaailman perässä. Vaatii nuorelta aika paljon motivaatiota, että jäisi yliopistolle määräaikaisena, jos yritys tarjoaa yli tonnin palkankorotusta ja vakituista pestiä, Frank sanoo.

Voit seurata sopimusneuvottelujen etenemistä täällä

Henkilökunnan hyvinvointiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja varmistaa, että työntekijät ja esihenkilöt tuntevat sopimukset ja noudattavat niitä.

Tärkeää olisi hänestä myös pitää arjessa kiinni sovituista työehdoista.

– Voi olla, että osa tutkijoista ja johtajista ei yksinkertaisesti tunne esimerkiksi työaikaan liittyviä sopimusmääräyksiä. Tutkija saattaa jopa ajatella itsekin hyötyvänsä sitä enemmän mitä enemmän tekee töitä ja mitä nopeammin tutkimus etenee. Henkilökunnan hyvinvointiin pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota ja varmistaa, että työntekijät ja esihenkilöt tuntevat sopimukset ja noudattavat niitä, Frank sanoo.

Korkeakoulujen menestys hyödyttää kuntiakin

OAJ muistuttaa kuntavaaliohjelmassaan, että kuntapäättäjillä on tärkeä rooli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kumppanina. Korkeakoulut myös lisäävät kuntien elinvoimaa.

Tiedetään esimerkiksi, että kaksi kolmesta ammattikorkeakoulusta valmistuneesta työllistyy opiskelumaakuntaansa pian valmistumisen jälkeen.

Kaksi kolmesta ammattikorkeakoulusta valmistuneesta työllistyy opiskelumaakuntaansa pian valmistumisen jälkeen.

Kunnat voivat esimerkiksi tukea yritysten tai julkisen sektorin ja korkeakoulujen välistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Samoin kunta voi esimerkiksi kaavoituksella ja palveluvalikoimallaan vaikuttaa siihen, kuinka houkuttelevia työ- ja opiskelupaikkoja kunnan alueella sijaitsevat korkeakoulut ovat.