Suomessa on pitkään vannottu sen periaatteen nimeen, että jokaisen lapsen lähikoulu on hänelle paras koulu. Tätä lähikouluperiaatetta Meeri Kiviniemi ja Merja Koivisto tekevät Valterin palveluksessa päivittäin todeksi.

– Parhaita ovat hetket, joissa oppilas oikein säteilee saatuaan tukea ja päästessään eteenpäin. Onnistumisten edellytyksenä on läsnäolo ja kohtaaminen niin kollegojen kuin oppilaiden kanssa, erityisluokanopettajana työskentelevä Kiviniemi sanoo.

Onnistumisten edellytyksenä on läsnäolo ja kohtaaminen niin kollegojen kuin oppilaiden kanssa.

Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa, mutta työtä tehdään kuntia varten. Merja Koiviston työssä ohjaavana opettajana painottuukin opetusryhmien ja oppilaiden lisäksi opettajien, rehtorien ja kuntien tukeminen.

– Merkityksellisintä on nähdä oman työn oikeasti tukevan opetuksen järjestäjiä, opettajia ja rehtoreita – ja sitä kautta tietysti myös tukea tarvitsevia oppilaita ja heidän perheitään, Koivisto sanoo.

Vaativa työ edellyttää vankkaa osaamista

Jotta kuntien, opettajien, opetusryhmien ja oppilaiden erilaisiin ja usein monimutkaisiin tarpeisiin voidaan vastata, valterilaisten osaamisen pitää olla ajan tasalla.

– Jotta voin auttaa muita, pitää tutkimusperusteinen pedagogiikka ja hyvinvointiasiat hallita hyvin. Lisäksi pitää tuntea lakeja, sääntelyä, opetussuunnitelmia ja lapsen oikeuksia. Työn vuorovaikutustilanteet voivat olla aika kuormittaviakin, joten asiantuntemuksen lisäksi tarvitaan läsnäoloa ja kuuntelua, Koivisto sanoo.

Merja Koivisto kaipaa koulutuspolitiikkaan pitkäjänteisyyttä.

Työn vaativuuden ja osaamisen pitäisi näkyä palkassakin

Koiviston ja Kiviniemen palkasta ja muista palvelussuhteen ehdoista neuvotellaan osana valtion virka- ja työehtosopimusta. Nykyinen sopimus umpeutuu helmikuun lopussa. OAJ:n jäseniä valtion sopimuksen piirissä on kaikkiaan noin 500.

Seuraa neuvottelujen etenemistä täällä!

Sopimusneuvotteluissa pääasia on Kiviniemen mielestä se, että palkka vastaisi paremmin työn vaativuutta.

– Erityisluokanopettajana ja kasvatustieteen maisterina ajattelen, että peruspalkassa me jäämme liikaa jälkeen monista muista maisterintutkintoa vaativista aloista. Sitä pitäisi saada korjattua, Meeri Kiviniemi sanoo.

Peruspalkassa me jäämme liikaa jälkeen monista muista maisterintutkintoa vaativista aloista.

Tärkeää olisi hänestä myös pitää työn arjessa kiinni sopimusmääräyksistä. Opettajat kokevat työmäärän kasvavan jatkuvasti, mikä osaltaan lisää työn vaativuutta.

– Loputtomiin työtehtäviä ei yhteissuunnitteluaikaan voi lisätä, koska opettajilla on muutakin elämää kuin työ.

Tuki turvattava oppilaille Utsjoelta Helsinkiin

Huhtikuussa valittavilla kuntapäättäjillä on tärkeä rooli sen turvaajina, että oppimisen ja koulunkäynnin tuki toteutuisi läpi Suomen.

Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa esimerkiksi erityisopetuksen resursseihin, luokkien ryhmäkokoon ja siihen, montako tukea tarvitsevaa oppilasta on yleisopetuksen ryhmässä.

–Kaikilla oppilailla pitäisi olla samat mahdollisuudet tuen saamiseen ja koulunkäyntiin, Utsjoelta Helsinkiin, Meeri Kiviniemi sanoo.

Suomessa toimii erityisluokanopettajan sijaisena hyvin vaativissa tilanteissa sellaisiakin, joilla ei ole päivääkään opettajan koulutusta.

Kuntapäättäjät voivat myös linjata, että vain kelpoisia opettajia kutsutaan opettajanimikkeellä. Merja Koivisto pitää huoltajienkin oikeutena tietää, onko oman lapsen opettajalla koulutusta tehtäväänsä.

– Opettajan työtä ei voi tehdä kuka vaan. Erityisopettajista on monin paikoin pulaa, ja sen seurauksena Suomessa toimii erityisluokanopettajan sijaisena hyvin vaativissa tilanteissa sellaisiakin, joilla ei ole päivääkään opettajan koulutusta.

Tutustu OAJ:n ratkaisuihin kuntapäättäjille

Koivistoa ja Kiviniemeä yhdistää myös kiinnostus edunvalvontaan. Koivisto toimii luottamusmiehenä ja Kiviniemi varaluottamusmiehenä. 

Huomio ongelmien korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn

Suomessa puhutaan paljon eriarvoistumisesta ja syrjäytymisestä. Koivisto seuraa intohimoisesti koulutuspolitiikkaa. Koulutukseen satsaaminen tarjoaisi ratkaisuja moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin, mutta nyt koulutuspolitiikka ja rahoituslinjaukset poukkoilevat hänestä liikaa.

– Koulutuspolitiikan pitäisi olla paljon nykyistä suunnitelmallisempaa ja tukea oppilaan oikeutta oppimiseen ja hyvinvointiin. Rahaakin menee nyt paljon ongelmien korjaamiseen sen sijaan, että ongelmia ennaltaehkäistäisiin hyvällä ja pitkäjänteisellä politiikalla, jossa koulutuksen rahoitus on riittävää ja pysyvää, Koivisto sanoo.

Rahaa menee nyt paljon ongelmien korjaamiseen sen sijaan, että ongelmia ennaltaehkäistäisiin hyvällä ja pitkäjänteisellä politiikalla.

Valterin rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja tulosohjauksesta vastaa Opetushallitus. Nykyhallituksen säästöt kohdistuvat siten myös Valteriin. Edessä voi olla leikkauksia, joista viime kädessä kärsivät eniten tukea tarvitsevat oppilaat.

– Jos haluttaisiin yhdenvertaisesti tukea kaikkia kuntia, Valterin ohjauspalvelujen pitäisi olla kunnille ilmaisia. Nykyisin ne kunnat, joilla olisi tarvetta ohjauspalveluille, eivät välttämättä pysty ostamaan niitä taloudellisen tilanteensa vuoksi, Merja Koivisto sanoo.

Lue myös Opettaja-lehden juttu: Mikä on valteri ja millaista apua sieltä saa?