Tuloksia haulle "Lukiokoulutus"

Julkisuudessa ja somessa käydään nyt kiivasta keskustelua oppivelvollisuuden laajentamisesta. OAJ:n näkemys asiassa on selvä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on tärkein koulutuspoliittinen uudistus vuosikymmeniin. Merkittävyydessään se vastaa peruskoulun ja ammattikorkeakoulujen synnyttämistä. Korona alleviivaa entisestään uudistuksen tärkeyttä.

Opetushallitus julkaisi tiistaina 11-kohtaisen ohjeistuksen korvaavan opetuksen järjestämisestä kouluissa ja oppilaitoksissa alkaneissa poikkeusoloissa. OAJ:n kehittämispäällikön Jaakko Salon mukaan opettajien on huolehdittava myös omasta jaksamisestaan suurponnistuksessa.

Opokin tuntee onnistuneensa, kun opiskelija oivaltaa uutta ja löytää päämäärän opinnoilleen ja elämälle. Kaikelle opiskelijoiden henkilökohtaiselle tukemiselle ja auttamiselle on lukiossa kuitenkin liian vähän aikaa, kertoo opinto-ohjaaja Nina Östdahl. Rajuimmillaan tuen tarve selviää vasta, kun kuulee opiskelijan itsemurhasta.

Hätä koulutuksen eriytymisestä ei saa johtaa koulutusjärjestelmämme näivettämiseen tai harkitsemattomiin pikaratkaisuihin. Perusopetuksen on pysyttävä lähipalveluna ja toisen asteen koulutus tulee voida suorittaa maan kaikilla alueilla.

Oppivelvollisuuden laajentaminen on Sanna Marinin (sd.) hallituksen suurimpia rakenteellisia uudistuksia. Tavoitteena on saada suomalaisten koulutustaso ja sen myötä työllisyys nousuun. OAJ kannattaa uudistusta, mutta korostaa sitä, että nyt tiedossa olevat ongelmat perusopetuksessa ja nivelvaiheessa on tässä yhteydessä korjattava.

Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus.

Mikä yhdistää Leijonien maailmanmestaruutta keväältä 2019 ja Huuhkajien saavuttamaa em-kisapaikkaa? Joukkuepeli. Menestys rakentui yhdessä tekemisen varaan. Joukkueiden menestyksestä voitaisiin ottaa oppia myös työelämässä, kirjoittavat OAJ:n työhyvinvointityöryhmän jäsenet.

Yleisin syy koulutuksen keskeyttämiseen on väärä alavalinta. Yläkoulun ja lukion opona työskentelevä Tiina Uuttu ihmetteleekin, miksi henkilökohtaista ohjausta saa vasta yhdeksännellä luokalla. Opomitoitus mahdollistaisi ongelmiin puuttumisen ennen kuin on liian myöhäistä.

Parasta opinto-ohjaajan työssä ovat henkilökohtaiset kohtaamiset. Niille on kuitenkin liian vähän aikaa, kertoo kolme OAJ:n haastattelemaa opoa. Suomen opinto-ohjaajien puheenjohtaja Armi Nurmi kokosi neljä syytä, miksi ohjattavia pitäisi yhtä opo kohti olla korkeintaan 200.

Suomalaisista yli 80 prosenttia on sitä mieltä, että lakiin pitää kirjata opettajamitoitus. Monella muualla alalla henkilöstömitoitus on jo laissa. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmetteleekin, miksi koulutus on poikkeus. Esimerkiksi opinto-ohjaajien osalta mitoitus voitaisiin OAJ:n laskelmien mukaan toteuttaa jo hallitusohjelmassa luvatuilla rahoilla.