Tuloksia haulle "Lukiokoulutus"

Riittävästi aikaa oppilaille, kolmiportainen tuki ja työolosuhteet kuntoon, eroon hankerumbasta ja lisää rahaa. Muun muassa tällaisia terveisiä OAJ:n valtuustoon kokoontuneet erityisluokanopettaja Heidi Tammero ja lukion englannin opettaja Antti Simonen lähettävät hallitusneuvottelijoille.

Opetushallitus valmistellut luonnoksen uusiksi lukion opetussuunnitelman perusteiksi. Työssä on onnistuttu pääosin hyvin. OAJ on kuitenkin huolissaan arviointia koskevasta luvusta. Se saattaa johdatella paikallista opetussuunnitelmatyötä aivan liian raskaisiin ja työllistäviin arviointikäytäntöihin.

Hallitus saavutti monta koulutuspoliittista tavoitettaan, mutta tulevalla hallituksella on tekemistä esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja koulupolun alun kehittämisessä. Hankelähtöisen kehittämisen kritiikki on kuultu, kertoo opettajille Akatavatalossa puhunut opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, sanoo perusopetuslaki. Nykyisenä yhdeksän vuotta kestävänä oppivelvollisuus on ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien eli jo lähes 50 vuotta. Oikeus opetukseen on meille suomalaisille vahva perusoikeus, jota on pidetty yhtenä itsenäisen Suomen menestystekijänä.

Kaksi edellistä hallitusta on leikannut kovalla kädellä koulutuksen rahoitusta. Kansa haluaa rahoituskäyrien kääntyvän ylöspäin, selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että oppivelvollisuuden pitäisi jatkua toiselle asteelle. Tämä on saanut tukea myös tutkijoilta. Puolueet ovat asiasta eri linjoilla, mutta päättäjätkin lupaavat toimia, jotta kaikki saavat toisen asteen tutkinnon.

Koulutuksesta on leikattu yli 2 miljardia euroa vuosina 2012–2019. Leikkausten vuoksi opetustunteja on vähennetty, opettajia irtisanottu ja opetusryhmiä suurennettu.

Vuonna 2021 käyttöön tulevan lukion uuden opetussuunnitelman luonnos on nyt verkossa kommentoitavana. OAJ:n asiantuntijat vinkkaavat, että huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi arviointia, erityisopetusta sekä opintokokonaisuuksia ja moduuleja koskeviin lukuihin.

Rehtori on koulunsa edustaja ja alansa asiantuntija, joka saa tuoda esiin kriittisiäkin näkemyksiä lukioiden yhdistämisestä. Näin toteaa apulaisoikeusasiamiehen sijainen, joka antoi kaupungin sivistysjohtajalle huomautuksen rehtorin sananvapauden loukkaamisesta.

Lukiolain uudistuksen myötä erityisopetusta on järjestettävä jokaisessa lukiossa vuodesta 2021 alkaen. Erityisopettajat kaipaavat lisää resursseja opettamiseen ja opettajien väliseen yhteistyöhön, selviää Opetushallituksen kartoituksesta.