Kunnallisen varhaiskasvatus- ja opetusalan palkkaus (KVTES)

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) palkkausjärjestelmän mukaan palkkaus koostuu muun muassa tehtäväkohtaisesta palkasta sekä henkilökohtaisesta lisästä ja työkokemuslisästä. Tärkein palkanosa on tehtäväkohtainen palkka. Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävien vaativuuteen.

Lue täältä OVTES:n palkkauksesta!

KVTES:n palkkaliitteissä on käytössä palkkahinnoittelukohdat, joissa on mainittuna pääasialliset tehtävät ja vähimmäisperuspalkat. Varhaiskasvatuksen opettajille ja johtajille on sovittuna omat palkkahinnoittelukohtansa. Varhaiskasvatuksen ylimmissä johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivat viranhaltijat ovat usein hinnoittelun ulkopuolisia, eli heille ei ole sovittuna omaa hinnoittelukohtaa.

Hinnoittelun ulkopuolisen viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelun palkkahinnoittelukohdat, joita voidaan tehtävän luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä.

Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen palkka perustuu tehtävän vaativuuteen. Tehtäväkohtaisesta palkasta päätettäessä tehtävän vaativuus tulee ottaa mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa ja palkkahinnoittelukohdassa mainittuun peruspalkkaan nähden.

Tehtävän vaativuus arvioidaan kokonaisarviointina, joka perustuu ennalta määriteltyihin objektiivisiin vaativuustekijöihin. Tehtävän vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon tehtävän edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu sekä tehtävän edellyttämät yhteistyötaidot ja työolosuhteet. Tehtävän edellyttämällä osaamisella on tehtävän vaativuuden arvioinnissa suurin painoarvo.

Tehtävämuutoksen vaikutus palkkaan

Virka- ja työehtosopimusten mukaan tehtävämuutosten vaikutus tehtäväkohtaiseen palkkaan tarkistetaan, kun tehtäväkokonaisuuksia muutetaan vähäistä merkittävämmin. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtävien tai vastuiden lisääntyessä myös palkan pitää kasvaa. Tehtävän muuttuessa vähemmän vaativaksi, palkkaa voidaan vastaavasti alentaa.

Ole yhteydessä omaan luottamusmieheesi, kun tehtäväkokonaisuuksiasi ollaan muuttamassa.

Työkokemuslisä

Työkokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan mukaan kaikki virka- ja työsuhteet asianomaiseen kuntaan/kuntayhtymään sekä muun työnantajan palveluksessa työskentely, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Työkokemuslisään oikeuttavaan aikaan luetaan mukaan myös maksimissaan viiden vuoden ajan yrittäjänä toimiminen, jos siitä on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Työkokemuslisää kerryttää myös palkaton virka- tai työvapaa. Vain lakossa oloaika tai luvaton poissaolo vähennetään työkokemuslisään oikeuttavasta ajasta.

Työkokemuslisä maksetaan palvelusajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta alkaen. Muun kuin oman kunnan palvelusta sekä yritystoiminnasta on esitettävä luotettava kirjallinen selvitys. Selvitys tulee esittää kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Mikäli selvitys esitetään myöhemmin, voidaan työkokemuslisää korjata takautuvasti enintään kahdelta vuodelta.

Henkilökohtainen lisä

Henkilökohtaisen lisän maksaminen perustuu viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen arviointiin. Työsuorituksen arviointi tehdään esim. vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä.

Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat olla ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen lisäksi  tuloksellisuus, monitaitoisuus ja luovuus, erityistiedot ja -taidot, yhteistyökyky, vastuuntunto, oma-aloitteisuus ja kehityshakuisuus.

Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kyseessä on tehtävämuutoksesta johtuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta/työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen. Viimeksi mainitussa tilanteessa pitää viranhaltijalle/työntekijälle antaa tilaisuus parantaa työsuoritustaan. Mahdollisista tukitoimenpiteistä sovitaan esimerkiksi kehityskeskustelun yhteydessä.

Varsinainen palkka 

Tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän lisäksi niin sanottuun varsinaiseen palkkaan kuuluvat:

• työkokemuslisä ja ennen 1.1.2012 myönnetty määrävuosilisä
• ennen 1.1.2012 myönnetty syrjäseutulisä
• kielilisä
• rekrytointilisä
• luottamusmieskorvaus
• työsuojeluvaltuutetun korvaus.

Varhaiskasvatuksen ylin johto ja asiantuntijatehtävät

Varhaiskasvatuksen ylemmän hallinnon johto (esim. osastopäällikkö, aluejohtaja, päivähoidon johtaja, varhaiskasvatuspäällikkö), jonka päätehtävänä on kunnan varhaiskasvatuksen johtaminen, kehittäminen ja koordinointi sekä toimintayksiköiden johtaminen pääsääntöisesti alaistensa esimiesten/lähijohdon välityksellä on palkkahinnoittelun ulkopuolinen. Samoin on viranhaltijan/työntekijän, jonka päätehtävänä on varhaiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis- yms. asiantuntijatehtävät (esim. varhaiskasvatuksen suunnittelija).

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten tehtäväkohtaiset palkat tulee olla oikeassa suhteessa varhaiskasvatusyksikön johto- ja esimiestehtävissä toimivien tehtäväkohtaisten palkkojen kanssa, esimiehen palkan pitää olla selvästi alaistaan korkeampi.

Varhaiskasvatusyksikön johto- ja esimiestehtävät

Varhaiskasvatusyksikön johto- ja esimiestehtävät -hinnoittelukohtaan kuuluvan päiväkodin johtajan pääasialliset työtehtävät muodostuvat ammatillisista johtotehtävistä. Päätehtävänä on varhaiskasvatusyksikön johtaminen ja/tai henkilöstön välittömänä esimiehenä toimiminen.

Tehtäviin voi kuulua myös osallistumista opetus- ja kasvatustyöhön. Tähän hinnoittelukohtaan kuuluu päiväkodin varsinaisen johtajan lisäksi sellainen varhaiskasvatuksen opettaja, jonka päätehtävänä on opetus- ja kasvatustehtävät, minkä ohella hän toimii oman toimipisteensä/päiväkotinsa henkilöstön välittömänä esimiehenä.

Päiväkodin johtajan palkkatasoon vaikuttaa muukin kuin yksikön koko

Varhaiskasvatuksen johto- ja esimiestehtävissä toimivien tehtävän vaativuuteen vaikuttaa:

• päätöksenteon laajuus, yksikön tai alueen koko
• johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus (esim. ikäluokka 0–6 v ja vastuu varhaiskasvatuksesta/esiopetuksesta/perhepäivähoidosta/ryhmäperhepäiväkodista/IP-toiminnasta/ kerho- tai leikkitoiminnasta sekä avoimesta varhaiskasvatustoiminnasta)
• erikoispalvelujen tuottaminen (esim. päiväkodissa tarjotaan jonkin ulkopuolisien järjestäjän kerhotoimintaa tai päiväkodin johtaja keittäjän esimiehenä vastaa ruokapalvelun tuottamista vanhuksille)
• muut erityispiirteet (esim. päiväkoti on useammassa toimipisteessä, johtajalla on projekti- tai koordinointivastuu tai palveluiden ja asiakasyhteistyön aluevastuu tai tilaajavastuu esim. laadunvalvonnassa)
• yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa (esim. koulutoimi, perheneuvola, sosiaalitoimi, lastensuojelu, kuntouttavat tahot, keskussairaala, erityiskoulut, lastenkodit).

Varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävät

Varhaiskasvatuksen asiantuntijatehtävät -hinnoittelukohtaan kuuluvan varhaiskasvatuksen erityisopettajan päätehtävänä varhaiskasvatuksen erityispedagogiikan asiantuntijatehtävät kuten lasten erityisopetuksen ja kasvatuksen tehtävät sekä muun henkilöstön ohjaaminen ja tuki. Tähän hinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kiertävä/konsultoiva erityisopettaja ja erityislastentarhanopettaja.

Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät

Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät hinnoittelukohtaan kuuluvien varhaiskasvatuksen opettajien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä. Tähän hinnoittelukohtaan voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettaja ja lastentarhanopettaja.

Varhaiskasvatuksen sosionomilla, jonka pääasiallisiin tehtäviin kuuluu perheiden sosiaalinen ohjaus ja lasten kasvatustehtävät, ei ole vielä omaa hinnoittelukohtaa. Varhaiskasvatuksen sosionomi on tästä syystä hinnoittelun ulkopuolinen.

Lue täältä OVTES:n palkkauksesta!