Esityksessä ehdotetaan, että juuri säädetystä toimipaikkakohtaisten yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisvelvoitteista luovuttaisiin. Toimipaikkakohtaisten suunnitelmien sijaan varhaiskasvatuksen järjestäjät ja palveluntuottajat velvoitettaisiin laatimaan yksi koko järjestäjää tai palveluntuottajaa koskeva yhdenvertaisuussuunnitelma varhaiskasvatukseen. Samalla poistuisi myös velvoite laatia suunnitelma yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa sekä velvollisuus kuulla ja osallistaa lapsia ja heidän huoltajiaan yhdenvertaisuussuunnittelussa.
Suunnitteluvelvoitteen poistamisen myötä varhaiskasvatus olisi jälleen ainoa koulutusjärjestelmän osa, jossa yhdenvertaisuussuunnitelman velvoitetta ei ole. OAJ ei kannata lausunnolla olevaa lakiuudistusta ja norminpurkua.
OAJ katsoo, että irrallinen erillissuunnitelma jää usein toteutumatta käytännössä, jollei se kohtaa valtakunnallisesti normina annettuja perusteita, varhaiskasvatuksen järjestäjätason laatimaa paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa ja siirry näiden kautta osaksi yksikköjen toimintasuunnitelmia ja varhaiskasvatuksen toimintaa. Nyt hallitus on kuitenkin samanaikaisesti esittänyt myös varhaiskasvatuslain 22 §:ssä säädetystä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoitteesta luopumista 1.1.2025 alkaen, mikä toteutuessaan heikentää varhaiskasvatuksen laatua.
Esitetty muutos korostaa entisestään päiväkodin johtajien ja varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisen osaamisen ja toimintakulttuurin johtamisen merkitystä, jos yhteissuunnittelun velvoitteita karsitaan. Kasvatustieteen maisterin tutkinnolla varmistetaan päiväkodin johtajan tehtävässä vaadittava kasvatustieteellinen osaaminen, jota tarvitaan myös siihen, että varhaiskasvatussuunnitelma ja siihen osana kuuluvan yhdenvertaisuuden edistäminen tuodaan päiväkodissa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Siitä syystä on entistä tärkeämpää, että varhaiskasvatuslaissa säädetyistä päiväkodin johtajan ja opettajien kelpoisuuksista pidetään kiinni eikä niitä muuteta.
