Lakimuutosten pohjana olevista selvityksistä käy ilmi, että meillä on ongelmakohtia niin tilauskoulutuksen kuin vieraskielisten tutkintokoulutusten järjestämisessä. Mielestämme esitetyt muutokset poistavat osittain ongelmakohtia, mutta samalla nousee näkyviin uusia haasteita.
Näkemyksemme on, että korkeakoulutuksen tutkintokoulutuksen tulee olla maksutonta ja saavutettavaa kaikilta osin. Maksuton tutkintokoulutus on hyvinvointimme kivijalka ja tärkeä suomalainen arvovalinta. Tutkintokoulutuksen maksuttomuus on ennen kaikkea periaatteellinen kysymys.
Tulevien uusien työpaikkojen ennakoidaan syntyvän tehtäviin, joihin edellytetään korkeakoulutusta. Korkeakoulutuksen koulutustehtävä on laajeneva ja sillä tavoitellaan muun muassa väestön osaavan työvoiman saatavuuden paranemista, työllisyysasteen paranemista sekä osallistumisen tasa-arvon lisääntymistä. Keinoina osaajien määrän kasvattamisessa ovat muun muassa kansainvälisten opiskelijoiden lisääminen korkeakoulutuksessa ja valmistuttuaan heidän kiinnittyminen työmarkkinoillemme ja yhteiskuntaan.
Poliittisesta mielipideilmastosta riippuu, nähdäänkö kansainväliset opiskelijat hyötynä vai kulueränä. Mielestämme korkeakouluja, työmarkkinoita ja yhteiskunnan eri toimijoita on pikemmin kannustettava yhdessä vahvistamaan sellaisia toimia, joilla opintonsa Suomeen tekevä jäävät meille osaajiksi työmarkkinoille ja veronmaksajiksi. Tunnistetut haasteet liittyvät kielitaitoon, sosiaalisiin verkostoihin ja työmarkkinoiden asenneilmapiiriin. Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen on äärimmäisen tärkeää.
Kannatamme esitystä, että selvitetään mahdollisuutta luoda valtakunnallinen apurahajärjestelmä ja rakentaa joustavampia valintamenettelyjä korkeakouluun hakeville kolmansien maiden kansalaisille.
Pidämme myös erittäin tärkeänä, että tilapäistä suojelua tarvitsevat saatetaan korkeakoulutuksen maksuttomuuden osalta samaan asemaan kuin kansainvälistä suojelua saavat.
