OAJ oli sivistysvaliokunnan kuultavana 23.4.2024 koskien kansalaisaloitetta, jossa esitetään varhaiskasvatuksen suhdelukutarkastelun muuttamista päiväkoti­kohtaisesta ryhmäkohtaiseen.

Opetushallitus on täsmentämässä ja muuttamassa määräystä tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista ammatillisessa koulutuksessa. Nämä määräykset liittyvät tutkintoihin, joihin sovelletaan SORA-säädöksiä.

OAJ katsoo, että hallituksen esitys on monelta osin puutteellinen. OAJ esittää lausunnossaan monia korjaavia ratkaisuja ja täydentäviä toimenpiteitä.

Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) esittää S2/R2 ylioppilastutkinnon kokeen muuttamista kaksipäiväiseksi. Kokeiden suoritusten ­määrät ovat viidessä vuodessa kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2023 kokeita suori­tettiin yhteensä 2057.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi OAJ:n kirjallista asiantuntijalausuntoa koskien hallituksen esitystä aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattistipendin lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä.

Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla. OAJ kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta perusopetuksessa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annetun asetuksen sekä perusopetusasetuksen muuttamisesta.

OAJ oli sivistysvaliokunnan kuultavana koskien PISA 2022-tuloksia ja analyysia niiden pohjalta. OAJ otti lausunnossaan kantaa liian vähäiseen kriisitietoisuuteen: toimet, joilla jo pitkään laskeneita oppimistuloksia on pyritty kääntämään, ovat olleet valitettavasti aivan riittämättömässä mittaluokassa.

Vuonna 2018 voimaan astunut reformi toi mukanaan useita muutoksia ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön. OAJ:n näkemys on, että useimmat reformin tavoitteista eivät ole toteutuneet.

Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen, vuorotteluvapaan ja ammattistipendin lakkauttamista koskevasta lainsäädännöstä on edennyt sivistysvaliokuntaan. Sivistysvaliokunta kuulee sidosryhmiä hallituksen esityksestä torstaina 7.3.2024. OAJ ottaa lausunnossaan kantaa esityksessä väitettyihin kantoihin julkisten menojen säästöistä ja työllisyysvaikutuksista.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallia esitetään muutettavaksi niin, että perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy koulutuksen, 20 prosenttia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella ja 5 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella (strategiaperusteinen rahoitus).