Niina Aho kasvattaa ammattilaisia työelämän tarpeisiin – huolena lähiopetuksen ja rahoituksen riittävyys

Niina Aho on opettajanurallaan kouluttanut satoja ellei tuhansia prosessitekniikan ammattilaisia. Hän näkee työnsä merkityksen mutta myös rahoitusleikkausten ammatilliseen koulutukseen jättämät arvet. Jokainen euro ammatilliseen koulutukseen on investointi myös talouden kasvuun, Aho muistuttaa.

Ruskeahiuksinen nainen katsoo kameraan kuvan keskellä. Yllään hänellä on vihreä pitkähihainen mekko. Naisen ympärillä ja takana on prosessitekniikan opiskelussa käytettäviä laitteita.
Kun resurssit ovat kunnossa ja opettajia on riittävästi, Suomi saa jatkossakin osaajia eri aloille, Niina Aho sanoo. Kuva: Sakari Piippo

Merkityksellisimpiä hetkiä Niina Ahon työssä ovat ne, joissa vaikeudet kääntyvät voitoksi. Kun opiskelija huomaa, että tämä ala on hänen juttunsa, ja hänessä herää motivaatio oppia lisää. Ja tietysti, kun opiskelija valmistuu ja saa työpaikan omalta alaltaan.

– Tällaiset tähtihetket eivät ole itsestäänselvyyksiä. On paljon opiskelijoita, joiden lähtökohdat opiskeluun ovat vaikeat eikä koulu ole tuntunut omalta jutulta. Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä moni aamu alkaa soittorumballa, kun selvitetään, miksi alaikäinen opiskelija ei ole tullut paikalle.

Jokaisen ammattiosaajan taustalta löytyy opettaja

Niina Aho työskentelee Stadin ammattiopistossa. Parinkymmenen vuoden opettajanurallaan hän on kouluttanut satoja tai tuhansia prosessitekniikan ammattilaisia, jotka tänä päivänä työskentelevät esimerkiksi tehtaissa. Näiden ammattilaisten työn tulosta ovat käytännössä kaikki suomalaisissa tehtaissa valmistettavat tuotteet elintarvikkeista lääkkeisiin ja maaleihin.

Jokaisen osaajan taustalta löytyy opettaja, joka on tukenut ja motivoinut matkalla ammattilaiseksi.

– Opettajana yritän olla helposti lähestyttävä ja luoda jokaiselle opiskelijalle olon, että minulle voi tulla puhumaan mistä tahansa. Tarvittaessa ohjaan heitä sitten eteenpäin tukihenkilöstön pakeille.

Jokaisen osaajan taustalta löytyy opettaja, joka on tukenut ja motivoinut matkalla ammattilaiseksi.

Lähiopetuksen riittävä määrä on kaiken a ja o

Ammatillinen koulutus on arvokasta niin opiskelijoille kuin kunnille, joissa oppilaitokset sijaitsevat. Toisen asteen oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneet jäävät usein opiskelupaikkakunnalleen töihin, jolloin heistä tulee veronmaksajia.

OAJ korostaakin kuntavaaliohjelmassaan ammatillisen koulutuksen resurssien ja laadun turvaamisen merkitystä.

– Kaikki lähtee siitä, että jokainen opiskelija saisi riittävästi lähiopetusta. Lisäksi tietysti tilojen ja laitteiden pitää olla kunnossa, Aho linjaa.

Eduskunnan hyväksymä vientivetoinen työmarkkinamalli tuntuu Niina Ahosta järjettömältä. Samalla se kuitenkin korostaa OAJ:n roolia neuvottelijana. 

Osaajapulan ehkäiseminen edellyttää euroja

Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu tälläkin hallituskaudella. Se näkyy esimerkiksi isoina ryhmäkokoina. On vaikeaa vastata jokaisen opiskelijan tuen tarpeisiin, jos yhtä opettajaa kohti on vaikka 30 eri elämäntilanteessa olevaa opiskelijaa.

– Ryhmät ovat paitsi suuria myös heterogeenisia. Yksi voi olla 16- ja toinen 60-vuotias. Opiskelijoiden tarpeet vaihtelevat laidasta laitaan, ja yhä useampi tarvitsee erityistä tukea. Rahoitusleikkausten myötä opiskelijoiden tuen tarpeisiin vastaaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Viime syksynä yt-neuvotteluja käytiin kahdessa kolmesta oppilaitoksesta, Aho kertoo.

Suomi tarvitsee uusia osaajia, jos haluamme yhteiskuntana mennä eteenpäin.

Hän toivoo niin kuntapäättäjien kuin hallituksen havahtuvan ja satsaavan ammatilliseen koulutukseen ennen kuin on liian myöhäistä.

– Edessä on iso eläköitymisaalto, ja monilla aloilla on työvoimapulaa jo nyt. Suomi tarvitsee uusia osaajia, jos haluamme yhteiskuntana mennä eteenpäin. Eikä osaajien rekrytoiminen ulkomailtakaan tarjoa pikahelpotusta, koska tehdastyökin edellyttää riittävän hyvää suomen kielen taitoa.

Vientimalli korostaa OAJ:n merkitystä edunvalvojana

Niina Aho painottaa, että ammatillisen opetuksen laadun turvaaminen edellyttää sitä, että kelpoisia opettajia on riittävästi. Alan pitää houkutella uusia opettajia, ja lisäksi täytyy onnistua pitämään nykyisistä kiinni.

Alan houkuttelevuuteen vaikuttaa riittävien resurssien lisäksi palkka ja muut palvelussuhteen ehdot. OAJ neuvottelee niistä alkuvuodesta, sillä OVTES-sopimus umpeutuu huhtikuun lopussa.

– Eduskunnan hyväksymä vientivetoinen työmarkkinamalli tuntuu järjettömältä, koska selvää on, että sillä ei Suomen taloustilannetta korjata. Samalla se kuitenkin korostaa OAJ:n roolia neuvottelijana. Kunnissa ja oppilaitoksissa puolestaan korostuu oman yhdistyksen ja luottamusmiesten rooli, Aho sanoo.

Seuraa sopimusneuvotteluja täällä

Edunvalvonnassa kuuluu opettajien yhteinen ääni

Niina Aho toimii OAJ:n valtakunnallisessa yhdistyksessä AO:ssa varapuheenjohtajana sekä oman oppilaitoksensa opettajayhdistyksen puheenjohtajana. Hän pitää tärkeänä valvoa jäsenten etua jatkuvasti niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti.

Jokainen euro ammatilliseen koulutukseen on investointi myös talouden kasvuun.

Edunvalvonnassa hän pitää vuorovaikutusta tärkeänä.

– Yhdistyksemme kokoaa yhteen eri alojen opettajat, ja tuomme heidän näkemyksiään eri pöytiin, joissa asioista päätetään. Tapaamme säännöllisesti oman oppilaitoksemme sekä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen johtajia. Viime syksynä moni kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen oli meihin yhteydessä ja halusi konkreettista tietoa talousarvion valmistelua varten.

Kun resurssit ovat kunnossa ja opettajia on riittävästi, Suomi saa jatkossakin osaajia eri aloille.

– Jokainen euro ammatilliseen koulutukseen on investointi myös talouden kasvuun, Aho sanoo.