Virkasuhteeseen ottaminen
Nimitysvalta niin vakinaiseen kuin määräaikaiseenkin virkaan voidaan kunnan harkinnan mukaan antaa yhtä hyvin monijäseniselle toimielimelle (esimerkiksi lautakunta) tai yksittäiselle viranhaltijalle (esimerkiksi koulutoimenjohtaja tai rehtori).
Virkaan valittavan opettajan pitää täyttää tehtävään vaaditun kelpoisuuden lisäksi perustuslaissa säädetyistä yleisistä nimitysperusteista ilmenevät vaatimukset. Koska niihin liittyvät arviot ovat osa nimitysharkintaa ja hakijoiden vertailua, arvioinnissa voidaan ottaa huomioon seikat, jotka liittyvät virkaa hakeneen aiemmin hoitamiin tehtäviin sekä haastattelussa ilmenneet seikat.
Virkasuhteeseen otettavan tulee pääsääntöisesti toimittaa tehtävän hoidon edellytyksiä koskevat terveydentilatietonsa sekä voimassa olevan rikosrekisteriotteensa päättävälle viranomaiselle.
Jos hakuilmoituksessa edellytettyä lääkärintodistusta ja rikosrekisteriotetta ei esitetä määräaikaan mennessä, valinta yleensä raukeaa. Työnantaja vastaa terveydentilaa koskevan selvityksen hankkimisen kustannuksista. Rikosrekisteriotteen hankkimiskustannuksista vastaa virkaan valittava.
Viranomainen voi perustellusta syystä päättää, ettei terveydentilaselvitystä tarvita. Lääkärintodistusta ei yleensä vaadita henkilöltä, joka jo on kuntaan virka- tai työsuhteessa ja toimittanut aiemmin lääkärintodistuksen terveydentilastaan.
Työnantaja on velvollinen pyytämään rikosrekisteriotteen nähtäväksi, jos alaikäisten kanssa päivittäin toimivan opettajan palvelussuhde kestää vuoden aikana yhteensä yli kolme kuukautta. Työnantaja voi halutessaan pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi myös kolme kuukautta lyhyemmissä palvelussuhteissa. Hakuilmoituksessa on oltava maininta siitä, että tehtävään otettavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisteriote.
Rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi. Otteesta ei saa ottaa jäljennöstä, ja se on palautettava heti sen tarkastamisen jälkeen.
Virkavalinnoissa on otettava huomioon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeihin liittyvät syrjinnän kiellot. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, vanhemmuuden sekä perhevapaiden perusteella.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Viranomaisella on velvollisuus osoittaa, ettei tasa-arvolakia tai yhdenvertaisuuslakia ole rikottu virkavalinnassa. Tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain rikkomisesta voi seurata vaalin kumoaminen. Lisäksi tasa-arvo- tai yhdenvertaisuuslain perusteella syrjitty voi hakea käräjäoikeudesta hyvitystä.
Virkaan valitun lisäksi voidaan valita yksi tai useampi henkilö varasijoille siltä varalta, että virkaan valittu ei ottaisikaan virkaa vastaan. Myös varasijavalinnat sitovat kuntaa.
Jos varahenkilöä ei ole valittu, joudutaan virkaan ensisijaisesti valitun kieltäytyessä tai irtisanoutuessa ennen virantoimituksen aloittamista joko suorittamaan uusi vaali tai julistamaan virka uudestaan haettavaksi.
Viranhaltijalle on annettava kirjallinen viranhoitomääräys ennen virantoimituksen alkamista. Siitä pitää ilmetä ainakin hänen virkanimikkeensä, virkasuhteen kestoaika, määräaikaisuuden peruste, mahdollinen koeaika, virantoimituksen alkamisajankohta, pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste ja palkkauksen perusteet.
Jotta palvelussuhteen ehdot voidaan tunnistaa tuntiopettajien osalta, on tärkeää, että jo viranhoitomääräyksestä selviää, onko tuntiopettaja otettu pää- tai sivutoimiseen palvelussuhteeseen.
Virkavaalin päätös on laitettava julkisesti nähtäväksi. Lisäksi päätös tulee antaa tiedoksi sekä virkaan valitulle että muille virkaa hakeneille. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimusohje, josta käy ilmi, millä tavalla päätökseen tyytymätön asianosainen tai kuntalainen voi päätöksestä valittaa.
Koululainsäädäntö antaa koulutuksen järjestäjille runsaasti päätösvaltaa ja harkinnanvapautta virantäytössä. Mikäli koulutuksen järjestäjä asettaa hakuilmoituksessa lisäehtoja, lisäehdot on otettava huomioon päätöstä tehtäessä. Valintapäätöksestä kannattaa valittaa vain, jos siihen on vahvat perusteet.
Perusteita valittamiselle on, jos työnantaja on valinnut henkilön, jolta puuttuu tehtävään vaadittava kelpoisuus tai valintapäätös on tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain perusteella syrjivä. Lisäksi perustuslaissa säädetään virkojen yleisistä nimitysperusteista, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Nimitysperusteet edellyttävät koulutuksen järjestäjältä hakijoiden vertailua. Koulutuksen järjestäjällä on kuitenkin oikeuskäytännön mukaan varsin suuri harkintavalta päättää, minkälainen painoarvo yleisillä nimitysperusteilla on valinnassa.
Vaikka virkavaalipäätös kumottaisiin valituksen johdosta, se ei tarkoita vielä sitä, että oikaisuvaatimuksen tai valituksen tehnyt nimitetään virkaan. Yleensä virka julistetaan tällaisissa tapauksissa uudelleen haettavaksi.
Kunnan toimielinten tekemiin päätöksiin haetaan muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla.
Muutoksenhaku on kaksivaiheinen: varsinaista valitusmenettelyä edeltää pakollinen oikaisuvaatimus.
Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Lautakunnan ja sen alaisen viranomaisen (esim. johtokunnan tai rehtorin) päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus yleensä lautakunnalle.
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen on liitettävä valitusosoitus ja se on annettava tiedoksi paitsi oikaisuvaatimuksen tekijälle myös virkaan alkuperäisellä päätöksellä valitulle henkilölle.
Oikaisuvaatimuksen johdosta tehdystä päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen kunnallisvalituksella. Valittaminen on mahdollista vain laillisuusperusteella. Valitusaika on 30 päivää oikaisupäätöksen tiedoksisaannista. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Tällöinkin valitusaika on 30 päivää tiedoksisaannista.
Hallinto-oikeuksilla ei ole toimivaltaa muuttaa koulutuksen järjestäjän tekemää päätöstä.
Työsuhteeseen ottaminen
Kuntien, kuntayhtymien ja valtion tulee ottaa opettajat virkasuhteeseen, koska opettajan tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä, kuten oppilaan arviointia ja kurinpitoa.
Opettaja voi olla työsuhteessa pääsääntöisesti vain, jos opetuksen järjestäjä on yksityinen yhteisö, esimerkiksi säätiö tai kannatusyhdistys.
Kuntien tai kuntayhtymien omistamat osakeyhtiöt ovat yksityisoikeudellisia henkilöitä, joten niiden opettajat ovat työsuhteessa osakeyhtiöön eivätkä kuntaan tai kuntayhtymään. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opettajat ovat työsuhteisia.
Koska yksityisen koulutuksen järjestäjä käyttää koulutusta järjestäessään välillisesti julkista valtaa, tulisi lähtökohtaisesti myös yksityisen järjestämässä koulutuksessa opettajien toimet julistaa julkisesti haettaviksi.
Yksityinen koulutuksen järjestäjä on velvollinen noudattamaan lainsäädäntöä opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Julkisen haun tarkoituksena on turvata se, että saadaan hakijoiksi kelpoisuusehdot täyttäviä opettajia ja pystytään valitsemaan näistä hakijoista paras mahdollinen henkilö opettajan tehtävään.
Yksityinen koulutuksen järjestäjä tekee opettajan kanssa kahdenkeskisen työsopimuksen. Työsopimuksen voi tehdä myös suullisesti. Aina on kuitenkin selkeämpää sopia työsuhteen ehdoista kirjallisessa työsopimuksessa.
Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jos ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.
Kirjallisen selvityksen antamatta jättäminen on kriminalisoitu rikoslaissa.
Määräaikaisen työsopimuksen käyttöä on rajoitettu työsopimuslaissa. Työsopimuslain mukaan määräaikaisuus on poikkeus ja sille pitää olla aina laissa säädetty peruste. Myöskään tuntiopettajaa ei saa perusteettomasti ottaa määräaikaiseen työsuhteeseen.
Jos toimeen valittu opettaja haluaa työsopimuksen tekemisen jälkeen perua sopimuksen, hänen on irtisanouduttava irtisanomisaikaa noudattaen.
Jos työsopimus on tehty määräajaksi, irtisanoutuminen on mahdollista, mikäli siitä on työsopimuksessa erikseen sovittu.
Jos työtä tehdään päivittäin alaikäisten kanssa, työnantaja on kunnan tavoin velvollinen pyytämään rikosrekisteriotteen nähtäväksi, jos opettajan työsuhde kestää vuoden aikana yhteensä yli kolme kuukautta.
Työsuhteisen opettajan valinnasta ei ole valitusoikeutta. Jos toimeen on valittu henkilö, joka ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, voidaan valinnasta kuitenkin kannella aluehallintovirastolle. Myös tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki antavat työhönotossa syrjäytetylle mahdollisuuden vaatia hyvitystä käräjäoikeusteitse.
Lisäksi kunnan työsuhteisten tehtävien täyttämisestä on mahdollista hakea muutosta kuntalaissa säädetyllä tavalla, mikäli valitulta puuttuu tehtävään vaadittava kelpoisuus.
Koeaika uudessa palvelussuhteessa
Uuden palvelussuhteen alussa voidaan käyttää koeaikaa. Työelämäoppaamme neuvoo, kuinka pitkä koeaika voi olla ja millä perustein koeaikapurku voidaan tehdä.
Tutustu koeajan käytäntöihin Työelämäoppaassamme
Uuden työntekijän perehdytys tehtäviinsä
Perehdytyksen avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ihmiset sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset, vastuut ja velvoitteet.
Uudet ja uusiin työtehtäviin siirtyvät työntekijät on opastettava myös turvallisiin työtapoihin. Myös pitkään työstä poissa olleet, työhön palaavat työntekijät on opastettava tehtäviinsä.
Johtaja tai esimies vastaa perehdytyksen järjestämisestä. On siis tärkeää, että myös johtaja on perehdytetty huolellisesti johtotehtäväänsä ja vastuihinsa. Jos johtaja on ollut pitkään poissa työstä ja palaa tehtäväänsä, voi perehdytyksen delegoida jonkun toisen tehtäväksi.
Perehdytyksen avulla työntekijä luo myönteisen asennoitumisen työhönsä ja työpaikkansa henkilöstöön. Hyvä perehdys edistää työntekijän aktiivisuutta ja itsenäisyyttä sekä työturvallisuutta- ja terveyttä. Lisäksi se luo työntekijän tiedollisia ja taidollisia valmiuksia.
Perehdytyksen sisällöt
Perehdytyksessä käydään läpi ainakin seuraavat asiat:
- organisaatio, sen toiminta, henkilöstö ja asiakkaat
- organisaation toiminta-ajatus, liike- ja palveluidea
- työyhteisön toimintatavat
- palvelussuhteen ehdot, työaika ja tauot
- palkka-asiat
- työn päättyminen
- työterveyshuolto
- työpaikan tilat, työskentely-ympäristö
- turvallisuusasiat, omaisuuden suojaus
- työsuojelun yhteistoiminta
- omat tehtävät ja vastuualueet, työohjeet
- koulutus ja sisäinen tiedottaminen
- henkilöstöpalvelut ja -edut.
Perehdytysmallit
Laadukas perehdytys on työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden perusta. Perehdytyksen tavoitteena on varmistaa koko henkilökunnan riittävä osaaminen, perehdyttää terveellisiin ja turvallisiin työskentely- ja toimintatapoihin, työympäristöihin sekä tutustuttaa työpaikalla toimiviin ihmisiin ja heidän tehtäviinsä työyhteisössä.
Perehdytyksen pitää olla suunnitelmallista ja siihen on varattava riittävät ajalliset resurssit sekä ajan tasalla oleva perehdytysmateriaali.
Työntekijä on perehdytettävä:
- palvelussuhteen alkaessa
- tarvittaessa työn aikana
- pitempien poissaolojen jälkeen
- havaittujen puutteiden korjaamiseksi
- työyhteisön arjen tapojen kertaamiseksi
- aina, kun työssä ja työolosuhteissa tapahtuu muutoksia.
Perehdytyksestä, sen organisoimisesta ja toteutumisesta vastaa työturvallisuuslain mukaan työnantaja, mutta opastaminen voidaan antaa tehtäväksi myös yhdelle tai useammalle nimetylle työhön opastajalle.
Työpaikalla opastamisesta vastaa yleensä lähiesihenkilö. Erityisesti uransa alkupuolella oleva opettaja tarvitsee kollegojen ammatillista tukea ja mentorointia sitoutuakseen opettajan ammattiin.
On tärkeää kannustaa opastettavaa kysymään ja ottamaan selvää, jos joku työhön liittyvä asia on epäselvä. Laadukas perehdytys on työhyvinvoinnin ja turvallisuuden perusta.
Myös lyhytaikaiset sijaiset pitää perehdyttää. Heidän tulee saada tietoonsa kaikki keskeiset tehtäviin, vastuisiin ja turvallisuuteen liittyvät asiat. Paikallinen opettajayhdistys perehdyttää opettajia OAJ:n toimintaan ja jäsenpalveluihin.
Perehdytyksessä tulisi käyttää työpaikan omaa perehdytyssuunnitelmaa ja tarkastuslistaa, eli luetteloa esille otettavista asioista. Sitä käyttävät sekä esihenkilö että opettaja. Perehdytyksen eri vaiheiden kirjaaminen perehdytyssuunnitelmaan varmistaa oppimisen ja perehdytyksen seurannan.
Suunnitelmallinen, oikea-aikainen ja kattava perehdytys kuuluu kaikille
Tarkastuslista pitää tehdä ottamalla huomioon työpaikan olosuhteet ja toimintamallit. Perehdyttämisen keskeisiä sisältöjä ovat:
1. Opettajan palvelussuhde ja työpaikan organisaatio
-
- Palkkaus-, palvelussuhde ja työaika-asiat
- Esihenkilöt ja henkilöstö
- Perehdytyksestä vastaavat henkilöt
- Organisaatio- ja tiimirakenne
- Työterveyshuolto
2. Lainsäädäntö ja ohjaavat asiakirjat
-
- Työtä ohjaava lainsäädäntö
- Varhaiskasvatus- tai opetussuunnitelmat
- Paikalliset suunnitelmat ja ohjeistukset
3. Turvallisuus ja hyvinvointi
-
- Perehtyminen turvallisuusohjeisiin
- Toimintatavat esimerkiksi uhka- ja väkivaltatilanteissa ja niiden ennakoinnissa
- Pelastautuminen ja suojautuminen
- Turvallisuuskävely (tutustuminen tiloihin ja poistumisreitteihin)
- Tutustuminen työyhteistön ihmisiin
- Työhyvinvointiin liittyvät periaatteet
- Työntekijän oma osuus turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi
4. Työn sisällöt ja prosessit
-
- Tehtävänkuva, vastuut ja työnteon keskeiset periaatteet
- Käytössä olevat työtilat, -välineet ja -materiaalit
- Lapsi-/oppilas-/opiskelijaryhmät
- Yhteisopettajuus ja tiimit
- Eri ammattiryhmät, yhteistyötahot ja roolit työssä
- Oppilashuollon palvelut ja muu moniammatillinen yhteistyö
5. Työpaikan käytännöt ja ohjeistus
-
- Tiedonkulku ja kokouskäytänteet
- Puhelin ja IT-laitteet
- Sairauspoissaolojen periaatteet
- Koulutusmahdollisuudet
- Toimintatavat ongelmatilanteissa
- Yhteistyön periaatteet huoltajien kanssa
- Opettajan kehittymissuunnitelma
6. Työpaikan visio ja arvomaailma
-
- Työnantajan arvot ja tavoitteet
- Mitä visio ja arvot tarkoittavat ja miten ne toteutuvat työpaikalla
7. Yhteistoiminta ja sen toimintatavat
-
- Työpaikan välitön yhteistoiminta tarkoittaa jokapäiväistä työntekijöiden ja esihenkilöiden vuorovaikutusta
- Hyvällä yhteistoiminnalla ehkäistään ongelmatilanteita
- Hyvä yhteistoiminta rohkaisee opettajaa ottamaan puheeksi mieltä painavia asioita
- Työsuojeluorganisaatio toimii terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Työpaikalta löytyvät työpaikan työsuojeluvaltuutetun yhteystiedot.
- Virka- ja työehtosopimusasioissa auttaa työpaikan luottamusmies, jonka yhteystiedot löytyvät muun muassa työpaikalta
Lataa alta perehdytyksessä hyödynnettäviä materiaaleja!
Uuden työntekijän perehdytysmalli -huoneentaulu (PDF)
Tampereen kaupungin perehdyttämismalli (PDF)
Varhaiskasvatuksen perehdyttämissuunnitelma (Word)
Päiväkodin turvallisuuskansio (Word)
Perusopetuksen perehdyttämissuunnitelma (Word)